Monan tarinat

Aihe: Monan tarinat Ti Joulu 01, 2009 11:50 pm

Salamanterin Ramona
"Mona"
Hoitajaa kaivataan!

Aihe: Vs: Monan tarinat Ma Huhti 05, 2010 4:28 pm

Koulutusta

Hain pienen satulan, joka mahtui juuri pienelle shettikselle. Saavuin Monan luo. Varsa kurkotteli turpaan, mutta ei ihan ylttänyt työntää turpaa kaltereitten välistä. ”Voi olet niin pieni vielä” sanoin naureskellen. Tänään saat tutustua maneesiin. Aloin harjailemaan sitä hiukan varovasti, vaikka onhan Monaa harjailtu. Nuori tamma hieroi päätään seinään, eikä välittänyt vaikka harja kulki sen lavoilta lautasille saakka. ”sinusta vielä tulee kelpo poni” sanoin ääneen. Kokeilin vielä kavioita, jossa Mona alkoi hiukan pelleillä ja piti jalan tiukasti maassa, mutta sinnittelin ja sinnittelin ja sain nostettua kavion, vaikka se yrittikin heilauttaa sen pois. Laskin heti jalan maahan kun se oli paikoillaan vähän aikaa. Pidin jalkaa aina vain kauemman aikaa ja lopulta Mona älysi että ei ole mikään vaiva pitää jalka ylhäällä, kun ihminen teki homman. Annoin sille hyvästä työstä makupalan ja jätin sen hetkeksi rauhaan.

Satulahuoneessa etsin Monalle sopivaa satulaa. Onneksi junnulle oli teetetty oma satula. Menin kokeilemaan sitä Monalle. Neiti näytti varsin kiinnostuneelta satulaa kohtaan. Asetin sen satulan sen kaulalle ja liu’utin sen paikoilleen. Monan karva värisi ja sen käänsi päänsä minua kohti ja huomasi satulan. Sen silmät pyörähtivät lautasen kokoisiksi. Lautoin satulavyön mahdollisimman löysäksi eli ekaan reikään. Otin vielä narun ja lahdin taluttamaan sitä tallin ovesta ulos.

Talutin Monan aurinkoiseen kevätpäivään. Käännyin maneesille päin, mutta muutin ideani. Tällaisena päivänä pitää ottaa irti ilmasta ja niinpä päätinkin jäädä kentälle. Avasin portin ja ohjasin Monan sisälle. Kiristin taas yhden reijän, eikä Mona ollut moksiskaan. Taluttelin sitä ja tein kaarroksia sen kanssa. Mona seurasi hyvin ja keskittyi minuun, vaikka välillä kuikuili ohi lentäviä lintuja. Kiristin taas yhden reijän, mutta nyt Mona yritti järsiä sitä, vaikka ei oikein ylttänyt siihen. Jatkoin reippaasti kävelyä vähät välittäen Monan järsimisestä. Shettis lopetti järsinnän ja lähti seuraamaan minua. Yritin ottaa hiukan verran ravia. Lähdin pienesti sipsuttelemaan, mutta Mona vain kiihdytti askeleita. Nopensin vauhtia ja hiukan maiskutin, mutta Mona vain käveli ja veti kaulaansa pidemmälle ettei tarvinnut ravata. Nopensin vielä enemmän ja kun Mona siirtyi raviin, taputin sitä ja siirryin äkkiä kävelemään. ”tämä varmaan riittää” ajattelin ja lähdin kentältä.

Tallissa otin satulan pois ja jätin sen mussuttelemaan heiniään. Puhdistin harjat karvoista ja vein satulan satlariin ja jätin ruoka kippoon namun.

» Juliuksen tarinat