Mirellan hoitopäiväkirja [:

Huterat ensiaskeleet

Juoksin tallille silmäkulmassa pieni onnenkyynel. Hetki sitten olin saanut viestin Wellulta:
Tallilla odottaa pieni yllätys! Juoksin kunnes oli pakko pysähtyä hengähtämään. Suretti hieman etten nähnyt varsan syntymää, mutta sitäkin hienommalta tuntui omistaa tämä ihanuus! Matkalla listasin kaikki tarvitsemani tavarat kuten riimun, narun, loimen ja muuta sellaista. Huhhuh olipa paljon muistettava, ajattelin ja pistin taas juoksuksi.

Hidastin juoksuni kävelyksi saapuessani yksityistallin perälle. Näin Wellun tulevan perässäni. Kurkkasin karsinaan ja huomasin pienen varsan joka nukkui Mimin jalkojen vieressä kyljellään. Oi, se oli ihanin varsa mitä olin ikinä nähnyt. Olin ihan liikutuksesta mykkänä kunnes Wellu rupesi puhumaan. ” Se on oikein reipas ori poika!” Wellu kehaisi ja jatkoi, - Synnytys meni todella hyvin, mutta kutsuin varmuuden vuoksi eläinlääkärin katsomaan ja hän saapuu parin tunnin kuluttua, olisi hyvä että olisit silloin paikalla niin saat neuvoja miten toimia. ”Joo”, en saanut muuta sanottua. Samassa varsa heräsi ja pyrki jaloilleen, tosin mätkähti heti maahan. Mimi tönäisi sitä hellästi turvallaan ja kehotti yrittämään uudelleen. Tällä kertaa se sai jopa muutaman askeleen otettua kohti Mimiä ja alkoi ruokailla innokkaasti.
Jätin vastahakoisesti varsan ja Mimin kahden.

Siirryin kerhohuoneen puolelle otsa syvissä rypyissä. Tietenkin varsalle piti keksiä nimi! Samassa ovesta sisään ilmestyi Wellu. Hän alkoi kaivella jääkaappia kuumeisesti ja löysikin pian etsimänsä mehupullon. Wellu jatkoi kaapin kaivelua ja otti esille Domino-keksipaketin. Wellu kaatoi keksit kuppiin ja lähti kävelemään ovelle päin. ”Haluatko keksin, vien nämä kurssilaisille?” Hän sanoi ystävällisesti. ”Voinhan minä ottaakin!” sanoin ja otin keksin. Wellu jatkoi matkaansa ja samassa minulle välähti Domino, Domino siitä tulisi, aivan kuin saman nimisen pelin nappuloittenkin värinenkin varsa oli!

Kuulin käytävältä pitkiä askeleita ja säntäsin pystyyn. Arvasin oikein, eläinlääkäri oli tullut. Säntäsin hänen jäljessään karsinalle, minun oli pakko kuulla mitä hän sanoisi! ”Jaa’a sinunko tämä pieni varsa on?” lääkäri kysäisi. ”Kyllä on.” Sanoin reippaasti. Sitten katselinkin hiljaa kun lääkäri tutki orivarsaa. Mimi luimisti hieman mutta antoi tutkia varsaansa. Noin 20 minuutin päästä lääkäri tokaisi: ”Oikein reipas orivarsahan tämä on, voit tulla itsekkin rapsuttamaan!” Mimi katsoi minua vähän epäilevästi mutta luotti minuun ja antoi koskea pienokaiseensa. Iloni oli suunnaton ja hymykin korvissa asti. Sain vielä muutaman neuvvon ennen kuin eläinlääkäri lähti.

Menin satulahuoneeseen ja aloin puhdistaa Mimin Varusteita. Vaikka niitä ei tarvittaisikaan vähään aikaan halusin pitää ne siistinä. Huomasin kellon olevan jo viisi ja laitoin nopeasti tavarat paikalleen. Tänään ei olisi parempi rampata karsinalla vaikka kuinka mieli teki. Olin ottanut mukaan kameran jolla voisin napata kuvan ja näyttää vanhemmilleni. Raotin hieman karsinan ovea ka varsa kääntyi minua kohden. Siliten sen turpaa ja otin nopeasti kuvan. Mimillä oli koko ajan korvat luimussa mutta antoi minun tulla lähemmäs varsaa. En voinut olla taputtamasta myös hienoa tammaani ja Mimi lopetti oitis luimimisen. Sujautin vielä tammalle omenan ennen kuin lähdin karsinasta. Sen jälkeen lähdin kohti kotia mutta lupasin tulla pian takaisin ; )

~Loppu~

tässä vielä kuva:Domino
// juu laatu on tosi huono 8,(

ihana tarina! Saat tarinasta 130ve
Ja kuvaki on aivan taivaalisen ihana! joten siitä 80ve!
-Ritsku

*lumihiutaleita*

Astelin hennosti lumen peittämää tietä tallille. Lunta satoi koko ajan lisää ja lisäsin vauhtia. etken päästä tempaisin tallin oven auki ja ihana hevosent tuoksu tulvi vastaan. Rapistelin pussia sormissani. Hörrr..kuului peremmältä tallista. Kirrehdin karsinana luo ja pujahdin sisälle. Domino oli jo sen verran iso poika että sai asustaa emänsä viereisessa karsinassa, laitumella tosin hevoset olivat yhdessä. Domino tunki turpansa kaltereiden välistä haluten oman osansa nameista. tapeuttelin Mimiä hetken ja annoin omenan sille. Tamma otti herun nätisti ja rouskutti sitä tyytyväisenä. Seuraavaksi oli Dominon vuoro. Varsa tuli innokaasti tutkimaan mitä minulla oli mukana. Dominokin sai omenan ja pörrötin sen harjaa.

Kävellessäni käytävällä hetkeä myöhemmin huomasin Wellun. Wellukin taisi huomata minut sillä käveli lähemmäksi ja huikkasi; Voisit viedä Mimin ja Dominon tarhaan. Jep, vastasin ja nappasin riimut käteeni. Ensin veisin Mimin ja seuraavaksi. Tamma antoi kiltisti laittaa riimun päähänsä. Avasin oven ja talutin hevosen perässäni pihalle.

Lumi sade oli laantunut ja nyt hiutaleita tuli harvassa. Mimi pärskähti kun lumi hiutaleita joutui sen turvalle ja sieraimiin. Avasin portin ja talutin tamman sisä puolelle. Irrotin narun riimusta ja päästin tamman vapaaksi. Suljin portin perässni. Tamma jäi portille katsomaan perääni, se luotti että toisin sen varsan mukanani.

Tallissa Domino pyöri karsinassaan ja odotti että pääsisi ulos. sujautin riimun tohkeissaan olevan orin päähän ja lähdin ulos. Domino oli kehittynyt paljon ja osasi käyttöytyä taluttaiessa. Avasin portin ja päästin Dominon sisälle. Katsoin hetken hevosten pukittelu ja kirmaamista kunnes käännäyn lähteäkseni. Hetken kuluttua käänsin katseeni ja suustani pääsi huudahdus: voi ei!...jatkuu!