Wellu
Admin
Viestien lukumäärä : 375
Join date : 10.08.2009
Ikä : 27
Paikkakunta : Ruusuke
 | | Aihe: Yksityistunti // Muhku - Mimi La Tammi 16, 2010 9:35 pm | |
| Muhku - Mmi
Tunti meni ihan hyvin, Mimi oli jo paljon rauhallisempi. Paljon temponvaihteluita ja erilaisia reittejä ja taivuttamista... Tuli kyllä pukkejakin : ) mutta ei onneksi tippumisia. Mirella taipui ja kuunteli hyvin, mutta joskus juoksi alta pois. | |
|
Muhku
Hyvä chattaaja
Viestien lukumäärä : 50
Join date : 30.12.2009
Ikä : 29
Paikkakunta : Tämämämä.. Tuppukyläköhän se oli?
| | Aihe: Vs: Yksityistunti // Muhku - Mimi La Tammi 23, 2010 12:36 am | |
| Rajähdysherkkä leopardi?! Ravasin tallille rennosti vihellellen, pääsisin tänään tunnille Mirellalla ensimmäistä kertaa. Kurkkasin kentän yli, mutta Mirella ei ollut tarhassa, se oli kai jo tuotu sisälle. Kävelin loppumatkan tallien oville ja vedin ne auki. Kurkkasin Mirellan karsinaan ja näin sen makaamassa rennosti purupedillään. Se nosti pääsnä, mutta ei noussut ylös vaikka tulinkin sen karsinan eteen. Lähdin hakemaan Mirellan harjat ja varusteet varustehuoneesta, ja sillävälin Mirella oli noussut ylös ja ravistellut itsestään melekin kaikki purut pois. Kun astuin sen karsinaan, se astui pari askelta hörähtäen ja tunkien päänsä taskuuni. Se kuitenkin tiesi ettei saisi porkkanaa, joten tyytyi rapsutteluihini.
Hymyillen laitoin Mirellan kuntoon; ensin harjasin leopardin sualla pitkin, rauhallisin vedoin. Mirella laski päätään ja torkahtikin hetkeksi, kunnes aloin puhdistaa sen kavioita. Ensimmäisten päivien ongelmaan ei enää ollut, Mirella ei enää vetänyt jalkaansa irti kädestäni. Kun touin satulan karsinaan, se vähän kummasteli; ei ollut tottunut näkemään minua satulan kanssa. Satulan nostin varovasti Mirellan sään päälle ja liu'utin sen paikoilleen. Mittasin myös jalustimet ja laitoin satulavyön kiinni. Kiristin satulavyötä hieman, loput kiristäisin maneesissa. Lämmitin kuolaimet kuumassa vedessä ja tarjosin niiden kanssa samaan aikaan porkkanaa. Näin Mirella otti kuuliaisesti suitset päähänsä. Laitoin enää kypärän päähäni ja talutin Mirellan maneesiin.
Wellu odottelikin jo maneesissa, moikkasi ja käski hyppäämään selkään. Kiristin satulavyön ja nousin Mirellan selkään Wellun pidellessä sitä paikallaan. Jalustimet olivat ihan sopivan mittaiset, ja lähdin pitkin ohjin kävelemään uraa pitkin Mirellan kanssa. Mirellan askel oli vähän jännittynyt, mutta selässä oli muuten mukava istua. Haukottelin itsestäni kireyden merkitkin pois ja keräsin Wellun käskystä hjat käsiini. Mirella pyöritti korviaan odottaen käskyjäni. Ihana tunne! Se, kun hevonen on hereillä ja haluaa tehdä jotain.
Menimme ensin kolmi- ja nelikaarista kiemurauraa käynnissä, jonka jälkeen siirryimme raviin. Vaikka yritin muuttaa apuni niin pieniksi kuin mahdollista, Mirella lähti vähän liian reippaaseen raviin, jolloin jouduin hidastelemaan sitä. Tein muutamia kiemurauria ja suunnanmuutoksia ravissa, ravasin myös kahdeksikkoa. Kahdeksikon aikana Mirella alkoi myötäämään ihan kivasti ja kiitin sitä myötäämällä reilusti sisäohjalla.
-Siirry keskiympyrälle, ja pyydä siltä hevoselta niin paljon ravia kuin lähtee! Wellu huudahti maneesin laidalta. Ravia Mirellalta kyllä lähti, mutta ilman varoitusta se lähti alta ja pukitti korkeat pukit. Otin kiinni toisella kädellä Mirellan harjasta ja pysyin selässä. Ei kun vaan uudestaan, ja sen jälkeen ravin hiljennystä. Se oli Mirellasta ihan turhanpäiväistä, mutta se selviytyi tehtävästä kiitettävästi. Laukassa se ei ollutkaan sitten ihan sama juttu, Mirella olisi vaan halunnut laukata tosi kovaa! Istuin niin tiiviisti satulaan kuin kykenin, tein monia puolipidätteitä ja käytin ääntäni rauhoittaakseni Mirellan. Parit pukit se sai ängettyä sinnekin väliin, mutta pysyin nippa nappa selässä.
-Ota nyt sitä rauhallista laukkaa! Puolipidätteet ja tiivis istunta! Wellu komensi. Kun sain Mirellan monien yrityste jälkeen hetkellisesti rauhalliseen laukkaan, myötäsin heti sisäohjalla ja kiitin leopardia vuolaasti.
Laukkasimme vielä kahdeksikkoa pari kertaa, laukanvaihdot tein raviin siirtymisen kauttaa. Kun loppuravien aikana Mirella taas myötäsi niskastaan, annoin sille heti pitkät ohjat ja hyppäsin alas taluttamaan sitä loppukäynnin ajaksi. Avasin turpahihnan ja Mirella aukoili suutaan. Löysäsin myös satulavyötä parilla reiällä.
-Ihan hyvin se meni, muista vaan että se on vielä vähän treenin ja kurin tarpeessa, kunnes sitä voi normaalin hevosen lailla ratsastaa. Wellu painotti kun talutin Mirellaa. Hymyilin hänelle: -Joo, anteeksi se aikainen, en tiennyt tuota vielä silloin.... Talutin Mirellan talliin ja otin siltä varusteet pois. Mirellalle oli varmaankin tullit vähän kuuma, se joi juomakupistaan vaikka kuinka paljon vettä. Pyyhin varusteista ylimääräisen lian pois ja pesin Mirellan kuolaimet. Kasasin suitset ja vein satulan paikalleen. Laitoin Mirellalle verkkoloimen ja talliloimen sen päälle ettei hikinen Mirella vain vilustuisi. Kun sain loimet Mirellalle, se pyysi palkkaa ja tunki päänsä taskuuni.
-Vai että on sitä noin porkkananahneiksi tultu? Hassu hevonen. Hymyilin leopardille ja annoin sille porkkanaa taskustani. Se sai vielä roimasti rapsutuksia osakseen, kunnes lähdin kohti kotia.Upea tarina! Saat tästä 150ve
-Ritsku | |
|
