Saavuin tallille kävellen n. kymmeneltä aamulla. Aurinko paistoi ja loska lotisi askelteni alla. Frendi pureskeli aamuheiniensä jämiä tarhassa loimet päällään. Oli se niin hupaisaa kun melkein kaikki hepat tarhailee nyt ilman loimea ja Frendi pakataa aina moneen loimeen. No klipattu kilpaponi palelee paljon herkemmin kuin tuntikäytössä oleva settis. Kävelin talliin ja heitin kypäräni ja saappaani kaappiini. Vilkaisin Frendin karsinaa ja lähdin hakemaan kottareipa ja talikkoa. Palasin karsinalle ja laitoin kuulekkaat korviini ja rupesin siivoamaan karsinaa musiikkia kuunnellen. Tyhjensin kottarit moneen kertaan ja lopuksi hain lisää kuivetta. Senjälkeen puhdistin pikaisesti Frendin suitset ja pyyhin satulan. Sen jälkeen menin hoitajien huoneeseen lukemaan matikan kokeeseen.
Kun kello oli melkein 12 heitin matikankirjan kassiini ja lähdin hakemaan Frendiä sisään. Se seisoi auringon paisteessa silmät kiinni nojaten päätään aitaan. Pitäisi pyytää Wellua tarkistamaan Frendin tarhan sähköt.
- Frendiii!! Huusin ponille. Se avasi silmänsä ja nosti laiskasti päätään. Rapisutin leipää taskussani ja johan poni havahtui. Se nostin päänsä ja hirnahti minulle korvat hörössä. Se tuli minua innissaan portille vastaan ja rouskutti leipänsä tyytyväisenä.
- Nukuitko sä? Kysyin ponilta, kun kiinnitin riimunnarun sen riimuun. Avasin portin ja lähdin viemään Frendiä talliin. Se kulki perässäni laiskasti maha heiluen. Välillä se pysähtyi nuuhkimaan lumen alta paljastunutta maata. Kyllästyin Frendin pysähtelemiseen.
- Tule jo hamsteri! Karjaisin sille ja johan poniin tuli liikettä. Kun viimein päästiin talliin niin kiinnitin Frendin käytävälle ja riisuin loimet siltä. Vein loimet ja hain harjat. Harjasin ponin reippaasti ja letitin sen otsaharjan estetuntia varten. Puin sille varusteet ja laitoin suojat. Ennen suitsia laitoin korvahupun paikalleen. Kun Frendi oli valmis laitoin itselleni saappaat jalkaan ja puin päälleni turvaliivin kypärän ja hanskat. Viimeinkin olimme valmiit ja talutin Frendin maneesiin jonne Wellu pian saapui.
- Lämmitä se kunnolla niin kokoan meille pari estettä sillä välin, hän sanoi ja ryhtyi raahaamaan tolppia ja puomeja. Annoin Frendin kävellä muutaman kierroksen pitkänä, kunnes otin ohjat ja aloin muovaamaan sitä peräänantoon missä se toimisi parhaiten. Frendi puri heti kiinni ja huitsin sitä ohjanpäillä. Se lopetti kiinni puremisen ja antoi periksi. Tein muutaman voltin ja otin peruutuksen.
- Hyvä, ota nyt kevyttä ravia ja tee paljon voltteja ja muita liikkeitä, että se notkistuu kunnolla. Maiskautin ja painon kevyesti pohkeilla ja Frendi kainahti raviin. Se tuntui rennolta ja ravasi hyvin. Tein voltteja ja muutaman kerran tein kolmikaarisen kiemurauran. Frendi kuulteli ja kulki sisäpohkeen ympäri. Se nautti maneesissa menemisestä. Se oli joutunut tarpomaan loskakentällä viimeisen viikon, päävalmentajamme oli jäänyt äitiyslomalle.
- Vaihda r'ässä suuntaa ja jatka ravia, Wellu sanoi. Nyt hän tarkasteli menoamme.
- Katse eteenpäin ja nosta nyrkkejä vähän ylemmäs, Wellu sanoi.
- Kun sä käännät ympyrälle ensimmäinen apu on katse käännöksen suuntaan! Sitten vasta otat sen asetuksen, hän sanoi.
- Nyt sä käytit katsetta ja meni paremmin, eikö mennytkin?
- Juu, vastasin.
- Okei istu alas ja nosta tosta kulmasta ja tuu ekaks toi pitkällä sivulla ole este, sen perään tuut ton toisen, meet sen kulman myös etkä oikaise, Wellu sanoi. Nostin kulmasta laukan ja Frendi katsoi estettä kuin kysyäkseen oliko se este vai maapuomi? Hyppäsimme esteen kevyesti ja keskityin edessä olevaan kulmaan. Terästin sisäpohkeen ja otin kunnon astuksen. Frendi kääntyi terävästi.
- Se katse! Wellu huusi. Hyppäsimme kevyesti toisenkin esteen ja otin ravin kautta käyntiin.
- Sun täytyy oikeesti käyttää sitä katsettas noissa käännöksissä. Kun käännöt päätäs niin sun painoskin siirtyy etkä joudu ottamaan niin voimakasta asetusta. Tuu uudestaan, hän sanoi. Ravasin taas toiseenpäähän ja nostin laukan uudestaan. Ensimmäinen este kiisi altamme ja nyt käännyin katsomaan jo toista estettä. Frendi kääntyi kulmassa kevyesti ja kiisi toisenkin esteen yli.
- Hyvä! Juurinoin, nythän se meni kulman paljon kevyemmin eikä mennytkin? Wellu sanoi.
- Juu meni se, sanoin iloisena.
- Otetaas toiseen suuntaan. Ensin tuut ton lyhyen sivun ja sitten pitkän, Wellu sanoi.
Käänsin Frendin ja nostin toisen laukan. Käännyin valmiiksi katsomaan lähestyvää estettä ja käänsin Frendiä kevyesti kulmassa. Se oli innoissaan ja hyppäsi todella ison loikan. Se kääntyin hyvin enkä ehtinyt tekemään mitään kun jo mentiin toisenkin esteen yli.
- Se on jo aika innokas, Wellu nauroi.
- Ota kerran vielä tohon suuntaa ja sitten lopetetaan, hän sanoi ja katsoi kelloaan. Nostin laukan ja otin Frendin kädelle. Nyt se oli rauhallisempi ja odotti käskyjäni. Käänsin lyhyelle sivulle ja hyppäsimme. Sitten käänsi toisen kulman ja pidätin ettei poni ryntäisi toiselle esteelle. Hyppäsimme kevyesti sen ja taputin Frendin hikistä kaulaa.
- Hyvin meni! Muista nyt jatkossa käyttää sitä katsettas! Kevennä se hyvin, Wellu sanoi ja lähti. En edes ollut huomannut että maneesissä oli katsojia kunnos kuulin heidän poistuvan. Otin ravia ja tein ympyröitä ja voltteja paljon. Vaihdoin suunnan ja kevensin toiseenkin suuntaan. Lopulta tulin alas satulasta ja nostin jalustimet. Avasin turparemmit ja löysäsin satulavyön ja lähdin taluttamaan Frendiä. Tai en oikeestaan taluttanut vaan rajoittelin Frendin kanssa seuraamista. Kuljin sen vieressä ja Frendin piti kulkea myös vierelläni. Pysähdyin ja Frendinkin piti. Joskus se pysähtyi ei aina. Taputin sitä ja vein sen talliin.
Riisuin Frendiltä varusteet ja pujotin riimun sen päähän. Levitin sen jalkoihin linimenttiä ja käärin sille tiukat pintelit. Syötin muutaman porkkanan ja harjasin sen. Rapsuttelin sitä hetken ja venytin sen tajat ja kaulan. Lopulta laitoin sille loimen ja vein takasin tarhaan. Menin takaisin talliin ja vein tavarat paikoilleen. Kun olin valmis lähdin kotiin
Hyvä! Saat 120 ve!
-Wellu