Akkun hoitovihko

Akkuna tarinat

Hoitotarina :

PRRRR ! Herätyskelloni soi aamulla jo kuudelta, sillä olin päättänyt tänään lähteä ensimmäisellä bussilla hoitamaan ihanaa vuonohevostammaa Akkua. En ollut nähnyt Akkua vielä kun vain kuvissa, mutta tamman luonne oli aivan uskomaton ja kuvat olivat komeita. Hyppelehdin rappuset alas alakerran keittiöön, jossa äiti olikin jo aamuvirkkuna laittamassa aamiaista.
- Janina, kello tulee jo pian puoli seitsemän, ja jos meinaat seitsemän bussilla lähteä, niin laitappa kamasi jo valmiiksi, äiti kehotti hymyillen
- Joo joo. Laitan kamani pian, vastasin.
Aamiaiseksi äiti oli laittanut kananmunia ja leipää. Tein sitten itse kaakaota. Kun olin saanut syötyä, syöksyin samoin tein yläkertaan etsimään kamojani. Olin edellisenä päivänä ostanut Akullekkin heppanameja, jotka veisin sille tänään. Löysinkin ratsastushousuni tietenkin kaikkien muiden housujeni alta.
- VOI EI! Kello on jo kymmentä vaille seitsemän, huokaisin, ja etsin nopeasti loput kamoistani.
Onneksi bussi pysäkki on kuitenkin tässä ihan lähellä, niin ehdin sinne nopeasti.

Bussipysäkillä katsoin kelloa, ja kello oli vähän yli seitsemän, mutta bussia ei ollut onneksi mennyt ohitseni, joten sen pitäisi tulla pian. Kymmentä yli toivoni alkoi olla jo vähissä.
TÖÖT TÖÖT! Kuului kuitenkin pian, ja bussi näkyikin jo. Bussin kuljettaja pyysi anteeksi, että oli hieman myöhässä, mutta oli ollut kuulemma ruuhkaa. Ja sen kyllä näki kun bussiin meni, sillä penkit olivat lähes kaikki varattuja. Takaa löysin kuitenkin yhden tyhjän penkin.
Suurin piirtein viidentoista minuutin kuluttua bussi pysähtyi kauniin pellon laidalle, jossa oli pysäkki. Pellon toisella puolen näkyi kauni, punainen talli, jonka tunnistin heti Ruusukkeeksi.
Kuljin ohuehkoa peltopolkua kohti tallia. Ja kun olin päässyt tallin kohdalle, näin tarhoja. Yritin katseellani etsiä Akkua, ja lopultahan tamma löytyikin. Kaunis, nuorehko tamma kirmaili tarhassaa lumesta nauttien.
Kävelin Akun tarhalle, ja tamma höristi korviaan.
- No heippa ! Sinä olet sitten varmaankin akku, sanoin sille, ja rapsutin tammaa turvasta.
Turpa oli ihanan pehmeä ja hieman luminenkin. Kun olin tervehtinyt Akkua, menin talliin. Tallissa etsin satulahuonetta, jonne voisin jättää reppuni. Löysin kaappeja, joissa luki nimiä. Yhdessä kaapissa luki Janina, joten näimä ilmeisesti olivat hoitajien kaappeja. Kaappini oli tyhjä, joten sinne mahtui vaivatta kaikki tarvittavat tavarani.

Hain Akun riimun, ja lähdin kohti tamman tarhaa. Akku ravasi portille kun avasin sen. Tamma antoi kauniisti minun ottaa itsensä kiinni, ja kallisti päätänsä hieman alaspäin. Talutin Akun talliin, ja tamma kävelikin vieressäni oikein kiltisti karsinaansa saakka. Olin kuullut, että tamma oli hoitaessa hieman oikukas, mutta alistuu helposti. Olin itse päättänyt olla pelkäämättä tammaa, mutta ensin kuitenkin ajattelin tutustua tammaan kunnolla hoitamalla sen riimun kanssa. Hain Akun harjat, ja kun aloin sukia tammaa, se seisoi kiltisti paikoillaan.
Kun huomasin Akun seisovan niin nätisti, uskalsin kokeilla otta riimun pois. Ilman riimuakin Akku seisoi kiltisti paikoillaan, ja haisteli minua hieman.

Kun olin saanut tamman harjatuksi, hain sen satulan, ja suitset. Satula ja suitset olivat hyvin hoidettuja, ja näyttivät todella hyvä kuntoisilta. Satuloin Akun, eikä tamma paljoa onneksi pullistellut. Kuolaimetkin neitonen otti suuhunsa hienosti.

Kun olin valmis, otin Akkua ohjista, ja lähdin taluttamaan tätä kentälle päin. Akku heti nosti päätänsä, ja höristi korviaan, kun näki, että tämä pääsi ratsuksi. Talutin Akun kaartoon, ja kiristin satulavyötä. Sitten nousin selkään. Akku pysyi kiltisti paikoillaan, kun nousin selkään, ja kun lyhensin hiukan jalustimia.
- No, sitten mentiin ! Sanoin Akulle, ja annoin pienet pohjeavut.
Akku lähti ilmeisesti ihan pienestäkin pohkeesta liikkeelle. Aluksi tamma käveli pitkin ohjin todella hyvää, ja hieman reipasta käyntiä. Alkukäyntien jälkeen rupesimme ravailemaan, ja teimme muutamia voltteja ja ympyröitä, jotta saisin Akun rennoksi. Tamma ravasi hyvin reippaasti, joten tein paljon puolipidätteitä, jotka auttivat asiaan todella paljon. Ravin jälkeen laskin käyntiin ja annoin puolipitkää ohjaa, ja kävelin hieman.

Kävelimme ehkä viisi minuuttia, ja nostin ravin, ja istuin perusistuntaan. Akun ravi oli kivan tasaista, ja hyvin pehmeää. Päätin mennä pääty ympyrälle, ja yrittää nostaa laukkaa. Laukannosto onnistui paremmin kuin olisin uskonutkaan ! Akku nosti laukan hyvin pienestä pohjeavusta. Vaikka nosto olikin hieman kova, laukka oli mukavan rauhallista, ja mukavaa istua. Parin laukkaympyrän jälkeen laskin raviin, ja vaihdoin suuntaa. Toiseenkin suuntaan tamma nosti laukan hyvin, tosin nostossa tuli pienehkö pukki, mutta muuten laukka sujui hienosti. Koitin vielä tähän suuntaan toista laukannostoa. Sillä kerralla ei kuitenkaan pukkia tullut.

Lopuksi laskin rauhallisten loppuravien jälkeen käyntiin, ja annoin kokonaan pitkät ohjat. Akku oli oikea unelma hevonen, se täytyy kyllä myöntää ! Akku puuskutti hieman, ja laski päänsä alas. Kävelimme pitkät loppukäynnit, sillä tamma oli tehnyt niin rankan tunnin töitä. Loppukäyntien jälkeen käänsin tamman kaartoon, ja tulin alas selästä.
Löysäsin hieman satulavyötä, nostin jalustimet, ja lähdin taluttamaan ihanaa Akkua talliin.
Tallissa otin tammalta kamat pois, ja vein ne satulahuoneeseen. Harjat olivatkin karsinan vieressä. Rupesin nyt sukimaan Akkua, ja tamma seisoi taas hyvin paikoillaan harjauksen ajan. Harjauksen jälkeen vein harjat pois, ja hain kaapistani Akulle tuomani heppanamit, ja loimen, sillä tamma oli aika hikinen. Laitoin Akulle loimen, ja sen jälkeen annoin Akulle pari herkkupalaa.
Laitoin tammalle riimun päähän, ja talutin sen takaisin tarhaansa. Kun päästin tamman riimusta, se lähti heti ravailemaan, ja nauttimaan lumesta jälleen kerran. Akku laukkaili ympäri tarhaa, ja muutkin hevoset innostuivat tästä, ja rupesivat hörisemään ja ravailemaan.
Hyvästelin Akun, ja lähdin sitten kävelemään kohti pysäkkiä.

Mahtavaa! Hyvä tarina! Saat tästä 300 ve. Jatka samaan malliin! Teeen kaapin sinulle pian!
-Wellu

Tässä olisi pari piirrustusta (; :






Muokkasin ne niin, että kuvat näkyy
Niin ja sait kummastakin kuvasta yhteensä 200 ve!
-Wellu

Hoitotarina :

Herätessäni ajattelin vain Akkua, ja että milloin näkisin sen seuraavan kerran. Onneksi oli joululoma, ja pääsisin tänäänkin tallille. Kipitin alakertaan, ja jälleen kerran äiti oli herännyt ennen minua, ja tekemässä aamiaista.
-Huomenta ! Äiti toivotti virkeän kuuloisena.
- *Haukotus*, Huomenta. Ajattelin tänään mennä muuten taas tallille, vastasin äidille unisena.
- Jahas, no tänään minä voisin vaikka lähteä sinua sinne viemään, äiti sanoi.
- Kiva ! Huudahdin, ja kaadoin muroja lautaselleni.
Syötyäni kävin etsimässä tallikamojani, ja ne lojuikin huoneeni lattialla. Housut olivat hiukan likaiset, mutta mitäpä pienistä ! Tallillehan tässä ollaan menossa ! Laitoin tallihousut jalkaan, ja laitoin lämpimäm fleece hupparin päälleni. Herkkupalat olinkin jättänyt tallille.
Kun olin saanut kamani kasaan, menin alakertaan. Äiti odottikin minua jo valmiina rappusten alapäässä. Sujautin takkini nopeasti päälle, ja talli kengät jalkaan. Chapsit olinkin jättänyt tallille.

Kun olimme äidin kanssa valmiita, lähdimme ajamaan kohti tallia. Jouduin hiukan neuvomaan äitiä mutkaisella maatiellä, mutta lopulta kyllä löysimme perille. Osoitin tarhaa, jossa Akku seisoi korvat höröllä.
- Tuo se on ! Tuo on Akku, minun hoitohevoseni, sanoin äidille, joka istui autossa.
- Onpas suloinen. Mutta minun täytyy tästä lähteä, mummisi sanoi tulevansa käymään, äiti vastasi, ja käynnisti auton.
Kävin suoraan hakemassa Akun tarhasta, ja vein sen karsinaansa.
Kun olin saanut Akulta otettua loimen pois, ja laitettua sen karsinan oveen, hyppelehdin hakemaan Akun harjapakin.
Harjasin Akun nopeasti, sillä se ei ollut kovinkaan likainen. Tällä kertaa Akku sai olla koko hoidon ajan ilman riimua, ja se seisoikin kiltisti paikoillaan.

Harjattuani Akun, hain sen kamat. Laitoin ensin satulan, ja kiristin sitä hiukan. Tällä kertaa Akku pullisti hieman enemmän, mutta kyllä sain sen sitten loppujen lopuksi kunnolla kiristettyä. Kuolaimet Akku otti suuhunsa kiltisti.
Saatuani Akun valmiiksi, talutin sen kentälle, kiristin satulavyön, ja nousin selkään. Menimme Akun kanssa reipasta käyntiä jonkin aikaa, ja sitten nostin kevyen ravin. Neitokaisella näytti tälläkin kerralla olevan akku täysillä, joten tein puolipidätteitä ja voltteja paljon.
Viiden minuutin päästä Akku olikin jo täysin rauhallinen, ja ravasi ihanaa hölkkäravia.
Sitten istuin perusistuntaan, ja laskin käyntiin. Annoin hetkeksi myös pitkät ohjat. Kävelin jonkin aikaa, mutta sitten yht'äkkiä kentän laidalta, meidän kohdalta lennähti lintu, ja Akkuhan ei siitä pitänyt ! Tamma säikähti, teki pienen pukin, ja lähti menemään sivulaukkaa aivan hydteerisenä. Itse yritin pysyä selässä, ja olla mahdollisimman rentona. Yritin rauhoitella tammaa, ja sain sen onneksi pysähtymään. Vaikka olimmekin paikoillamme, Akku katseli ympärilleen ja pyöritteli päätään säikähtäneen näköisenä.
Ajattelin, että menisimme tuon kohdan pari tai kolme kertaa voltin kera, ettei Akku rupea tätä kulmaa säikkymään. Ensimmäisellä kerralla Akku meni hieman epäröiden, ja hyppelehti hieman, mutta toisella kerralla menimme jo aivan rauhallista käyntiä kulman ohi. Tietenkin tammalla oli kuitenkin korvat aivan tötteröllä, ja se katseli hieman ympärilleen. Kolmannella kerralla sitten olikin aivan normaali kävelykerta.
Nostin tämän jälkeen kevyen ravin, ja ravasin kulman ohi pari kertaa. Akku ei enää pelännyt sitä onneksi. Istuin perusistuntaan, ja menin pääty ympyrälle laukkaamaan. Akku nosti laukan jälleen kerran hyvin voimakkaasti, mutta laukka oli ihanan pehmeää, ja mukavaa istua. Menimme pääty ympyrälle seuraavaksi toiseen päähän, ja täällä päässä tamma oli siis säikähtänyt. Akku nosti laukan hyvin voimakkaasti, ja laukkasi hyvin kulman ohi. Toisella kierroksella tamma kuitenkin teki äkkipysähdyksen, ja lensin kaulalle.
Akku kuitenkin tajusi nopeasti rauhoittua.

Nostimme laukan uudestaan, ja tällä kertaa Akku meni oikein rauhallisesti, ja ihanan tasaista laukkaa kulmankin ohi. Laukkojen jälkeen menimme loppuverkat, ja laskimme käyntiin pitkin ohjin. Akku puuskutti hieman, ja katseli edelleen hieman kulmaa, muttei kuitenkaan säikkynyt kulmassa.
Suunnilleen kymmenen minuutin loppukäyntien päästä käänsin Akun kaartoon, ja tulin alas. Löysäsin hieman satulavyötä, ja nostin jalustimet ylös. Taputin Akkua kaulalle.

Talutin Akun talliin, ja se näytti olevan taas hikinen. Otin kamat pois, ja harjasin tamman. Akku seisoi kiltisti paikoillaan vilkuillen ulos. Kun olin saanut Akun harjattua, laitoin sille fleece-loimen, ja talutin sen tarhaan.

- Heippa sitten Akku ! Nähdään pian, sanoin, ja vilkutin sille.

Sitten lähdin tallustelemaan bussi pysäkille päin.

Hehe, arvasin että vaikeuksia tulee ainakin toisen ratsastuskerran ajan, mutta hyvin selvisit, etkä tippunutkaan! Nyt asiaan, saat 265 ve!
-Wellu

Hoitotarina :

PRRRRRRRRRRRRR ! Herätyskelloni soi jälleen aamulla aikaisin, sillä päätin tänään lähteä tallille. Ensin jatkoin hetken uniani, mutta sitten kuitenkin nousin ylös, ja hyppelehdin alakertaan. Ihmettelin kun äiti ei ollut laittamassa ruokaa normaaliin tapaansa aamulla keittiössä.
Näin pöydällä kuitenkin lapun, jossa luki näin :

Moi!

Mun piti lähteä sittenkin myös tänään töihin, joten jos ihmettelet, että miksen ole alhaalla, niin olen töissä. Minulla saattaa mennä vähän pitempäänkin, koska töissä oli kuulemma kamala kiire. Jos menet tänään tallille, mene bussilla, sillä tänään en ehdi sinua viemään.
Nähdään illalla !

-Äiti

Töissä ?! Lauantaina. Ajattelin itsekseni, mutta kai se on nyt sitten pakko mennä bussilla. Tein itselleni pari leipää, ja menin sitten laittamaan kamoja kasaan. Otin bussirahaa ja vaihdoin kamat päälleni. Sen jälkeen sitten menin alakertaan pukemaan ulkovaatteita päälle, ja matkani kohti tallia alkoi.
Bussia en onneksi joutunut juurikaan odottelemaan, vaan se tuli miltei heti paikalle. Tallillekkaan ei mennyt kuin vain kymmenen minuuttia.

Vein tavarani omaan kaappiini, ja sitten lähdin pihalle hakemaan Akkua. Kuljin monien aitausten ohi, kunnes näin Akun. Akku ravasi heti portille kun näki minut.
- Hei tyttö ! Taas nähdään, sanoin Akulle, ja otin sen kiinni.
Akku tanssahteli vierelläni, ja meni hieman ravikäyntiäkin. Ponilla oli ilmeisesti vauhti päällä tänään. Voisimme kai mennä sitten pellolle tuhlaamaan turhat energiat pois.
Talliin päästyämme laitoin Akun sen omaan karsinaansa, ja hain sitten tamman harjat. Tulin karsinalle, ja ryhdyin harjailemaan tammaa. Akku oli tosi luminen, eli luultavasti se oli käynyt piehtaroimassa kun ei aamullakaan satanut oikein edes lunta. Harjailin Akkua jonkin aikaa. Ja sitten kaviot. Akulla oli ihan hirveän kokoiset tilsat jaloissansa. Ensin oli hiukan ongelmia saada tilsat lähtemään, mutta kyllä siinä onnistuinkin loppujen lopuksi. :3

Kun olin saanut Akun laitettua, hain sen satulan ja suitset. Akku ei pullistellut vyön kiristyksessä juurikaan, mutta tamma oli kuitenkin täysin kuolaimia vastaan. Kun olin saanut tamman laitettua, laitoin kypäräni päähän ja hanskat käteen. Nousin jo tallin pihalla selkään, ja jatkoin siitä sitten pellolle. Otin vähän lyhyemmät jlustimet tänään, koska menimme kunnolla irrottelemaan.

Menimme ensin pitkän pätkän käyntiä, ja sitten nostimme ravin. Akku tuntui ihan makaroonilta kun lumessa kahlasi. Ravi oli ihan erilaista, kuin kentällä. Olihan se toki paljon reippaampi, mutta olihan tamma sillä tuulellakin.
Alkuravien jälkeen menimme hetken käyntiä pitkin ohjin.

Noin viiden minuutin käyntipätkän jälkeen nostin harjoitusravin, ja annoin laukkapohkeet. Akku oli kuin ruutitynnyri, ja lähti hyvin lujaa laukkaamaan. Sain kuitenkin pidettyä tamman hallínnassa, ja nousin kevyeseen istuntaan. Annoin Akulle vielä hieman enemmän pohkeita, jotta se saisi kaikki energiansa purettua. Tamma laukkasi hirveän kovaa vauhtia eteenpäin, eikä onneksi pukitellut, tai laskenut päätänsä. Laskin raviin, ja vaihdoin suunnan. Toiseen suuntaan sama juttu.

Kun olin hetken laukkaillut ja ravaillut, otin käyntiin. Akku puuskutti hyvin raskaasti, joten päätin mennä pitkät loppukäynnit.

Kävimme myös pienen maastolenkin loppukäyntien aikana. Ratsastin Akun tallipihaan, eikä se enää puuskuttanutkaan. Tulin alas, nostin jalustimet ja löysäsin hieman satulavyötä. Sitten menimme talliin.
Tamma oli hieman hiessä, joten laitoin sille harjauksen jälkeen loimen, johon kuului kaulapala. Vein Akun takaisin aitaukseen, ja hain tavarani. Kävin vielä hyvästelemässä Akun, ja sitten lähdin hyvin mielin kotiin...

:33

Loistava tarina saat 140Ve
-Ritsku