Frendin hoitovihko

Talutin paksun ponin Mentholin pääovesta pihaan jossa valmis traikku odotteli. Kello oli jo paljon ja ajomatka olisi suht pitkä. Frendi käveli kuljetussuojissaan tottuneesti traileriin. Muutama sen heppakaveri hirnoi sen perään. Käännyin katsomaan viimeisen kerran Mentholin pihaa. No ainakin pääsisin Frendin kanssa tallille jossa oli oikeasti aktiivista toimintaa! Nostimme isän kanssa yhteisvoimin rampin ylös ja Frendi hirnoi ystävilleen viimeisen kerran. Sitten tarkistin että kaikki oli mukana ja nousin isän vireen etupenkille. Auto starttasi ja ajelimme hiljaa pois Mentholin pihasta.

Olin torkahtanut matkalla ja isä herätti minut erään huoltoaseman pihassa. Hän sanoi että olimme jo yli puolenvälin matkaa joten Frendin piti päästä kävelemään hetkeksi. Laskimme rampin ja toin pulskan ponini trailerista ulos. Se haisteli ilmaa huuli tötteröllä ja hirnui kimakasti, mutta ei saanut vastausta. Jokunen ihminen kääntyi katsomaan. Talutin Frendiä jonkin aikaa ja isä laittoi sille lisää heiniä ja vettä. Sitten lastasimme sen takaisin ja matka jatkui.

Oli taas nukahtanut, mutta tälläkertaa kun isä herätti minut olimme jo Ruusukkeen pihassa. Kello näytti kahdeksaa joten Frendi pitäisi nopeasti saada talliin jotta ehdittäisiin kotiinkin vielä tämän päivän puolella. Nousin autosta ja kipaisin traileriin sivuovesta.
- Heippa tyttönen, nyt ollaan perillä uudessa kodissas, sanoin Frendille ja rauhoittelin sitä silittelemällä sitä. Irrotin riimunnarun puomista ja isä ovasi rampin ja takapuomin. Peruutin ponini pihalle jossa se käveli muutaman kierroksen ja haisteli paikkaa huuli tötteröllä. Lopulta Frendi kiljaisi kimakan hirnahduksen johon se sai monta vastausta. Lähdin taluttamaan Frendiä tallia kohti ja isä toi perässämme isoa varustearkkua jossa ei todellakaan ollut edes puolia tavaroistamme!

Frendin kaviot kopisivat sementtilattiaa vasten kun talutin sitä sen uuteen karsinaan. Moni poni katseli sitä uteeliaana ja kimo welsh poni ruuna jonka nimi taisi olla Vili jopa uskaltautui nuuhkaisemaan Frendi kaulaa. Frendi luimisti korviaan ja näytti hampaitaan lähentelijälle, mutta tiesin että Frendi vain näyttää olevansa tyttö jota ei pompoteta.
- No niin tyttö tulehan jo, sanoin sille ja talutin Frendin sen uuteen hienoon karsinaan. Irrotin riimun ja purin loimet ja suojat pois. Tarkistin että jaloissa ei ollut lämpöä tai nestettä pitkän matkan jäljiltä. Kaikki hyvin. Vein loimet niille varatulle paikalle ja lähdin isän avuksi purkamaan tavaralastiamme.

Raahasin varustearkkuni kaapilleni ja ryhdyin lappaamaan pinteleitä, suojia, satulahuopia, riimuja ym. perus tavaraa hyllyihin ja naulakoihin. Laitoin kaappiin myös estesatulani ja olymppia suitset. Lappasin hyllyille myös kalenterit ja lääketavarat ja muut turhat jutut. Kun arkku oli tyhjä laitoin loimet telineisiin. Vein fleeceloimen ja yhdet pintelin Frendin karsinan eteen, koska ne oli vielä tarkoitus pukea sille.

Kun olin saanut tavarat paikoilleen loimitin Frendin ja käärin sen jalkoihin pintelit. Kiinnitin sen karsinan oveen loimitus ohjeet ja vein sen ruokalistan sinne missä muidenkin listat olivat. Tarkistin että Frendi tuli toimeen uudessa karsinassaan ja vein sille iltaruuat. Tarkistin vielä vesiautomaatin ja totesin että kaikki oli kunnossa.
- Heippa sitten tyttöseni, huomenna nähdään, sanoin sille ja lähdin tallista.

Hieno tarina! saat 120ve
-Ritsku

Bussi pysähtyi ja hyppäsin sen kyydistä. Lähdin kävelemään kohti tallin pihaa joka sijaitsi vähän matkan päässä. Raahasin mukanani ratsastusvarusteita ja muutamaa porkkanaa. Ulkona oli kylmä ja lunta melkein yli polvien, jos ei kävellyt auratulla tiellä. Mietinjo päässäni mitä harjoitusta tänään tekisin. Kertailin viimetunnin ohjeita mielessäni ja muistelin miten Frendi oli niiden kanssa toiminut.

Avasin tallin oven ja tuttu hevosen tuoksu tuli minua vastaan. Heitin kamani kaappiini ja kävelin hakemaan kottikärryt ja talikon. Frendin karsina oli onneksi aika siisti joten siivoukseen ei mennyt 20 min enempää. Levitin kuivikkeita ja vein lannat lantalaan. Vein kottikärryt omalle paikalleen ja lähdin hakemaan poniani laitumelta.
- Frendii!! Huusin ja pian pullea ponini juoksi minua vastaan. Otin sen kiinni ja lähdin viemään talliin. Frendi kulki minun vierelläni kiltisti kuten aina ja pysähtyi välillä katselemaan jotain vierasta asiaa.

Kiinnitin sen käytävälle ja riisuin siltä loimet. Hain harjat ja ryhdyin harjaamaan. Onneksi Frendillä oli aina joku loimi niin sitä ei travitse joka kerta puunata viittä tuntia. Puhdistin vielä kaviot ja selvitin hännän ja harjan nopeasti. Sitten laitoin harjat sivuun ja hain satulan ja suitset. Laitoin huovan poniin selkään ja siihen päälle satulan. Tarkistin vielä että huopa tuli suoraan. Lämmitin kuolaimia hetken kunnes laitoin suitset Frendille. Se otti kuolamet kiltisti kuten aina ja kiinnitin soljet. Sitten kiinnitin martingaalin mahavyöhön ja ryhdyin kiristämään sitä. Räärin vielä pintelit etujalkoihin ja laitoin korvahupun paikalleen. Kun poni oli valmis laitoin itseni kuntoon. Laitoin jalkaani upouudet saappaani jotka olin juuri ostanut ja painoin kypärän päähäni. Kun olin itse valmis irrotin ponin ketjuista ja lähdin viemään sitä kentälle.

Kenttä oli onneksi arattu ja se oli tyhjä joten saisin mennä sielä ihan vapaasti. Kaikki muut taisivat olla maneesissa. Talutin ponini keskelle kenttää ja kiristin vielä mahavyön. Laskin jalustimet ja kiipesin selkään. Maiskautin ja Frendi lähti kävelemään kaviouraa pitkin. Annoin sen kulkea pitkin ohjin ja itse laitoin hanskoja käteen. Frendi yritti oikoa kolmissa , muuta pistin sen pohkeilla menemään sinne kulmaan. Kun olimme jonkin aikaa kävelleet kokosin ohjat ja rupesin ottamaan Frendiä kuolaimelle. Se hidasti käyntiään , mutta puristin pohkeilla ja Frendi nopeutti askeltaan. Otin kiinni hieman sen suusta ja myötäsin melkein samantien ja tunsin kun takapää alkoi tehdä jotain. Otin muutaman pysähdyksen ja Frendi kuunteli hienosti. Sitten siirryi kevyeeseen raviin ja ryhdyin tekemään tempon vaihtelua ja otin välillä pysähdyksen ja suoraan raviin. Vaihdoin suunnan ja siirryin ympyrälle harjoitusraviin. Työstin ravia ja tein välillä pysähdyksiä. Sitten siirryin takaisin kokokentälle ja tein raviväistöjä. Ne sujuivat todella hyvin. Vaihdoin taas suuntaa ja tein väistöt uudestaan. Sitten siirsin Frendin käyntiin ja annoin sille ohjaa.
- Moi voidaanko me tulla sinne kans? Eräs tyttö kysyin minulta poninsa kanssa.
- Juu tulkaa vaan ei Frendi potki tai muutakaan, vastasin.
- Kiva, ooks sä se uus tyttö ja onks toi poni sun oma? Hän kysyin.
- Juu kyllä mä oon se uusi ja on Frendi ihan mun oma, vastasin hänelle.
- Se on tosi hieno, näin kui hyvin se meni äskön, hän sanoi ihaillen. Tunsin ylpeyttä poniani kohtaan. Kehuja oli aina kiva saada.
- Kiitos, valmentautumisesta on ollut meille hyötyä. Frendi on ollut mun oma vasta pari kuukautta, sanoin hänelle.
- On vai? Mä luulin et ois ollu pidempään, hän vastasi.
- Joulukuussa mä sen vasta sain, sanoin ja kokosin Frendin ohjat. Siirsin sen takaisin raviin ja ohjasin ympyrälle. Frendi myötäsi kaulaansa ja käytti komeasti takajalkojaan. Olin hyvin tyytyväinen siihen. Valmistin laukannoston ja pian nostin laukan. Annoin Frendin ensin laukata pitkää laukkaa kunnes ryhdyin kokoamaan sitä. Kokoaminen ei ole koskaan ollut meidän vahvuutemme , mutta tänään sekin onnistui melko hyvin. Menimme koottua laukkaa jonkin aikaa kunnes otin pysähdyksen. Peruutin ja nostin laukan uudestaa. Kokosin Frendin jälleen mutta nyt se ei sujunut ihan niin hyvin. Frendi puri kuolaimeen todella lujaa ja minun oli pakko huitaista sitä ohjan päillä lavalle. Se kevensi purentana , mutta ei mennyt hyvin kokoon. Otin jälleen pysähdyksen ja peruutuksen. Sitten otin jälleen laukan ja päätin että poni menisi kokoon piste. No Frendi kokoontui vähän paremmin nyt. Vaihdoin suunnan ja laukan ja otin sen jälleen kokoon. Frendi vastusti ja heitteli päätään, mutta minä nyppäsin sitä suusta ja se antautui. Otin jäleen pysähdyksen ja peruutuksen ja laukka. Sitä toistin jonkinaikaa ja Frendi antautui kokoon mutta olisi voinut kokoontua enemmänkin. Lopulta siirsin sen raviin ja annoin ohjaa. Olin itse yhtä hikinen kui ponini. Ravasimme pari kierrosta molempiin suuntiin kunnes laskin käynnille. Ohjasin Frendin keskelle ja jalkauduin. Nostin jalustimet ylös ja hölläsin mahavyötä. JATKUU-->

Vedin ohjat Frendin pään yli ja lähdin taluttamaan sitä kentän ympäri. Se puuskutti jonkinverran ja oli hikinen. Sen kunto oli selvästi laskenut loman sairasloman aikana ja hurjasti.
Jonkin aikaa taluteltuani lähdin viemään poniani talliin. Kiinnitin sen käytävälle ja riisuin varusteet. Vein satulan omalle paikalleen ja laitoin huovan kuivumaan. Pesin kuolaimet ja paketuin suitset ja asetin nekin omalle paikalleen. Otin hanasta ämpäriin lämmintä vettä ja menin takaisin Frendin luo. Otin pesuharjan ja levitin sillä vettä ponin hisiin kohtiin. Harjasin ponin muutenkin ja tarkistin kaviot ja kengitykset. Koittelin myös jalat ja kaikki tuntui olevat kunnossa. Käärin pintelit Frendin jalkoihin ja heitin sille loimet selkään. Annoin sille myös palan porkkanaa ennen kun vein sen takaisin tarhaan.

Tulin takaisin talliin ja vein harjat ja muut tavarani omille paikoilleen. Lakaisin käytävän ja vein omat ratsastustavarani kaappiini. Sitten vilkaisin kelloa ja totesin että bussi tulisi pian joten päätin lähteä kävelemään bussipysäkille.


Loistava tarina! saat 160ve
-Ritsku

Aurinko paitoi kirkkaasti ja lunta oli tullut yön aikana lisää. Astuin bussista ulos ja mietin mitäs tänään tekisi. Frendin liikunta ohjelmassa luki että maastoon ja päätin mennä sinne ilman satulaa. Kävelin tallille menevää tiäte miettiessäni minnepäin lähtisin. En oikeen tiennyt mitään maastoja joten päätin kysyä joltakin minne kannattaisi mennä.

Tallipihalla ei näkynyt liikettä ja tallikin oli autio. Menin silälle ja hain harjat käytävälle. Kurkkasin Frendin karsinaan ja irvistin. Frendi oli selvästi kotiutunut ja karsina oli täynnä kakkaa. No päätin siivuta karsinan kun tulisin ratsastamasta. Lähdin hakemaan Frendiä haasta.

- Noi moikka tyttö, tänään mennäänki maastoon, juttelin Frendille kun otin sen haasta kiinni. Poni pureskeli vielä aamuheiniensä jämiä, mutta lähti tottuneesti mukaani talliin. Talutin sen talliin ja kiinnitin käytävälle. Riisuin loimet ja ryhdyin reippaasti harjaamaan. Sitten talliin saapui joku tyttö.
- Moi, hei tiedätkös jotain hyvii maastoja minne mun kannattais lähtee? Kysyin häneltä.
- Joo tost tallin pihasta lähtee toi tie joka menis tonne mettää kohti ni siit lähtee tosi hyvä maastoreitti. Se on semmonen lenkki et se tulee takas tähän tallin pihal, hän vastasi.
- Okei kiitos, sanoin ja ryhdyin puhdistamaan Frendin kavioita. Tarkistin että kaikki hokit oli tallella ja että kengät oli kunnolla kiinni. Kun olin valmis hain suitset ja Frendin bootsit ja jännesuojat. Laitoin bootsit takajalkoihin ja etujalkoihin ympärimenevät jännesuojat. Lopulta pujotin kuolaimet sen suuhun ja vedin niskahihnan paikalleen. Laitoin lopuksi kypärän päähäni ja vein ponin ulos korokkeen eteen. Nousin korokkeelle ja siitä Frendin selkään. Painoin pohkeilla ja lähdimme kävelemään tietäpitkin niin kui minua oli neuvottu.

Kävelimme ihan rauhassa tiellä ja katselimme maisemia, kunnes painoin pohkeilla ja kokosin ohjat. Frendi lähti keinuvaan raviin. Vaikka ravi olikin epätasaista olin mennyt Frendillä niin paljon ilman satulaa että pystyin istumaan sen pompottavassa ravissa. Ravasimme jonkin aikaa kunnes saavuimme polulle mikä oli tallatti suht tasaiseksi. Nostin laukan ja Frendi lähti iloisesti eteenpäin. Annoin ohjaa ja otin harsata kiinni. Lopulta nojasin eteen ja nousin kevyeeseen istuntaan. Frendi laukkasi minkä jaloistaan pääsi iloisesti korvan hörössä. Polun loppupää näkyi jo ja aloin ottamaan raville. No eihän poni siitätykännyt kun kesken laukan yritetään laskea raville. Ei ei.. Ei missään nimessä. Joten Frendi päätti osoittaa mieltään vetämällä pään jalkojen päliin ja pukki, pukki, pukki ... Ja nalle maassa. Nousin maasta ja otin vähän matkan päässä seisovan Frendin kiinni.
- Voi sun kanssa pöpipää, sanoin sille. Otin vauhtia ja ponnistin maasta ja kiipesin ponin selkään. Jatkoin matkaa ravilla ja Frendi heitteli päätään innoissaan. Tulimme ylämäen alkuun ja hoputin Frendiä reippaampaa raviin. Nojasin eteen ja poni lähti kiipeämään mäkeä ravissa. Yhdessä vaiheessa se otti muutaman laukka askeleen. Mäen yllä laskin käyntiin ja jatkoimme matkaa peltojen tai niittyjen tai mitä ikinä olivatkaan, välistä.

Jonkin aikaa käveltyämme nostin taas laukan ja heti alkuun Frendi heitti peppuaan komeasti ilmaan. Pysyin nyt selässä , mutta minulla oli täysi työ pitää poni jotenkin hallinnassa. Laukkasimme aika pitkään kunnes Frendi alkoi hiota ja puuskuttaa todella kuuluvasti. Laskin raviin ja pian sen jälkeen käyntiin. Olimme jo melkein takaisin tallilla joten annoin sen kävellä loppu matkan.

Saavuimme tallin pihaan ja hyppäsin alas Frendin selästä. Vedin ohjat sen pään yli ja talutin talliin. Se laahusti perässäni väsyneenä ja hikisenä. Tervehdin ihmisiä kohteliaasti ja pysäytin Frendin käytävlle. Riisuin siltä suitset ja pujotin riimun sen päähän. Kiinnitin ketjut sen riimuun ja riisuin siltä suojat. Harjasin sen reippaasti ja tarkistin sen jalat. Laitoin sille loimet ja käärin pintelit jalkoihin. Syötin sille muutaman porkkanan ja lähdin viemään sitä takaisin tarhaan.

Palasin tarhalta ja otin kottikärryt, talikon ja lapion. Menin talliin ja ryhdyin siivoamaan Frendin karsinaa. Jouduin kääntämään melkein koko karsinan ympäri että läysin kaikki kakkakikkareet. Kärräsin likaset kuivikkeet lantalaan ja hain samalla uusia. Levitin turpeen tasaiseksi kerrokseksi ja vein tavarat paikoilleen. Lakaisin vielä käytävän ja tarkistin että kaikki oli kunnossa ennen kui lähdin.

Saat 140ve
-Ritsku

Kävelin tallille raahaten koululaukkuani mukana. Olin tullut suoraan koulusta tallille sillä muuten en ehtisi ratsastaa hyvin. avasin tallin oven ja vein kiireesti laukkuni hoitajien huoneeseen. Heitin kassin sohvalle ja marssin kaapilleni laittamaan saappaita jalkaan. Ulkona satoi vettä hiukan ja oli pilvistä. Heitin veden pitävän takin niskaani ja tajusin unohtaneeni ratsastushousut. No ei auttanut muu kuin ratsastaa pillifarkuilla. Vein tavarat Frendin karsinan eteen ja hain myös harjat ja ponin estevarusteet siihen. Kun kaikki oli valmista lähdin hakemaan Frendiä sisään.
Frendi seisoi tarhassa loimitettuna ja mussutti päiväheiniään. Vihelsin ja se nosti päätään ja hirnui iloisesti. Otin sen kiinni ja lähdin viemään talliin.
Kiinnitin sen käytävälle ketjuihin ja riisuin loimet reippaasti vein sadeloimen kuivumaan ja aloin harjata Frendiä. Se seisoi nätisti ja nautti harjauksesta. Puhdistin kaviot ja aloin sitten laittaa vermeitä Frendille. Kun olin valmis kiinnitin itselleni turvaliivin ja kypärän ja lähdin kentälle. Frendi tuli energisesti perässäni ja oli seivästi innoissaan kun pääsee hyppäämään. Kentällä oli muutama este, mutta kannoin sinne lisää ja nostin esteet 80 senttisiksi. Frendi kulki perässäni kuin koira kun kannoin tolppia ja puomeja paikalleen. Se oli vihdoin oppinut seuraamaan minua nätisti. Kun esteet olivat valmiita kiipesin ponini selkään ja aloitin lämmittelyn. Kävelin pitkin ohjin muutaman kierroksen ja sitten kokosin ohjat. Tei taivutuksia, voltteja, pysähdyyksiä ja peruutuksia kunnes Frendi oli notkea ja kuulolla kivasti. Menin ensin puomit suht lyhyessä kevyessä ravissa ja pikkuhiljaa pidensin askelta. Siirryin päätyympyrälle ja nostin laukan ja menin ensin lyhyttä koottua laukkaa ja pidensin pikkuhiljaa. Frendi toimi hienosti ja oli kuulolla kokoajan. Vaihdoin suuntaa ja laukkasin ja ravasin. Sitten siirryin kohti enmissäistä pystyä. Frendi hyppäsi hienosti ja jatkoin heti perään okserille. Meni hyvin jälleen. Muistin käyttää käännöksessä katsetta enkä tehnyt niin rajua asetusta. Hyppäsin pystyä ja okseria muutaman kerran ja sitten siirryin tynnyki esteeseen ja trippeliin. Frendi alkoi olla hikinen, mutta sama innokkuus jatkui. Lopuksi hyppäsin rataa ja olin oikein tyytyväinen Frendiin. Ravasin hetken aikaa ja tein voltteja ja pohkeenväistöä. Otin pari lisäystä ja totesin että meillä saattoi hyvin olla mahdollisuuksia tulevissa koulukisoissakin. Kävelin pitkän aikaa ja sitten tulin alas selästä. Nostin jalustimet ja löysäsin mahavyön. Vein Frendin talliin ja riisuin siltä varusteet. Harjasin sen ja hieroin linimenttiä jalkoihin, lopuksi heitin sen selkään loimen ja kiedoin pintelit jalkoihin. Jouduin penkomaan jotta löysin kuivan sadeloimen mutta kyllä se sieltä kaikkien muiden tavaroiden alta löytyin Vein Frendin takaisin tarhaan ja hain kottarit ja talikon. Siivosin karsinan reippaasti ja pilkoin Frendin kippoon porkkanoita. Vein tavarat paikoilleen ja lähdin kohti ponilaidunta.

Hyvä tarina jälleen! saat 70 ve!
-Wellu

Näyttelyt

Kun Jimmy oli valmis siirryin Frendin karsinalle. Se hörähti minulle ja tunki turpansa heti kainalooni. Silitin sitä ja vein käytävälle ketjuihin. Riisuin siltä pintelit ja loimen ja ryhdyin harjaamaan. Frendi oli onneksi pölytän ja muutenkin puhdas joten siinä ei kestänyt kovin pitkään kun jo olin harjannut sen. Pyyhin sen lopuksi koskealla pyyhkeellä ja harjasin jalat huolellisesti. Sitten tajutin Frendin pesupoksiin ja pesin sen hännän. Siitä tuli oikein kiiltävä ja silkkinen. Selvitin sen harjankin varovasti ja siistin Frendinkin korvakarvat ja vuohinkarvat. Nypin sen turpakarvat ja siitä Frendi nautti. Se seisoin pää sylissäni ja melkein torkkui. Puhdistin Frendin kaviot ja öljysin ne. Lopuksi vielä puhdistin sen silmät ja pyyhin tuvat. Laitoin sen hetkeksi karsinaan ja kävin hoitahuoneessa hakemassa näyttely suitset kassistani ja poikkesin satulahuoneeseen hakemaan näyttelyriimunnarun. Pyyhin omat saapaani ja puin Frendin loppuun.

Kentällä oli ponitammoja jo kolmiolla juoksemassa. Meidät päästettiin muiden joukkoon. Frendi tajusi heti idean ja kokeneena ponina pisti parastaan. Siitä huomasi heti että on ennenkin ollut näyttelyssä. Se ravasi liitäen muiden ponien joukossa, tosin tiesin että sen ravi ei ollut yhtä puhdasta kuin muiden mutta ei voi mitään. Sitten asetuimme taas riviin ja tuomarit tulivat arvostelemaan poneja. Frendi sai paljon positiivista palautetta ja sen kilttiä luonnetta kehuttiin myös. Tuomarit vetäytyivät taas miettimään.

- luokan Ponitammat (alle 148 cm) voittaja on Emma-Lovely red rose , onnea !
Nyt minua alkoi pelottaa
- Toiseksi tulivat Namunalle ja Best-Friend !
Olin kiljua riemusta! Toinen ruusuke! Ihanaaaa!! Otin rusetin vastaan ja kiinnitin sen Frendiin. Kiitin tuomaria ja haluasin poniani. Frendi oli korvat rörössä ja painoi turpansa kainalooni. Lähdin takaisin muiden perässä talliin ja olin onnessani.

Riisuin Frendiltä suitset ja heitin sille kevyen loimen selkään ennen kun lähdin viemään sitä tarhaan.

Laitoin kuulokkeet korviini ja aloin siivota Jimmyn karsinaa. Siivosin sen oikein huolellisesti ja vein sinne lisää kuivikkeita ja siirryin putsaamaan Frendin karsinaa. Siivosin sen ja vein sinnekin lisää kuiviketta kunnes olin senverran vädytyn että päätin lähteä kotiin

Hyvä! Saat 70 ve!
-Wellu

Isä heitti minut tallille kolmen aikaan. Kiiruhdin autosta talliin sillä en halunnut kastua tässä koiranilmassa. Onneksi Frendi oli sisällä syömässä päiväruokiaan. Menin hoitajien huoneeseen ja heitin kassini sohvalle. Tutkin Frendin kalenteria ja huomasien että seuraava kengitys pitäisi tilata pian. Heitin kalenterin takaisin kaappiin ja marssin käytävälle Frendiä katsomaan. Se söi ruokiaan karsinassa ja katseli minua välillä kuin odottaen että milloin lähdetään. Annoin sen kuitenkin jäädä syömään ja menin takaisin kaapilleni. Etsin pitkään puoliloimea mutta en löytänyt sitä mistään joten päätin mennä ilmansatulaa maastoon. Kaivoin esiin kaapinpohjalta vettä pitävän ratsastusloimen ja oman pitkän ratsastus-sadetakkini. Kun olin löytänyt kaikki tarpeelliset varusteet menin käytävälle. Kun kurkistin ponini karsinaan Frendi hamusi viimeisiä heinänkorsia huuliensa väliin joten ajattelin että olisi hyvä aika lähteä. Laskin tavarat maahan ja menin Frendin luokse.

Laitoin ponin käytävällä reippaasti kuntoon jotta päästäisiin pian liikkeelle. Kenttä oli yhtä mutavelliä joten päätin lähteä maastoon. Frendi ei vaikuttanut kovin innokkaalta menemään sateeseen ja pisti jatkuvasti vastaan. Ensin se ei antanut harjata päätään ja putsata kavioita, sitten se puri leuat kiinni niin että en saanut kuolaimia suuhun. Vielä lopuksi se kakki käytävälle mielenosoituksellisesti.
- NYT LOPPU TOI KIUKUTTELU! Karjaisin Frendille. Olin jo kyllästynyt ponin temppuihin ja päätin että menisimme maastoon vaikka mikä olisi!

Talutin Frendin pihalle korokkeen viereen ja yritin nousta sen selkään. Se pyörähteli ympäri koroketta niin että selkään nousu osottautui mahdottomaksi.
- Voi herrajjestas sau poni! Eks sää koskaa muka siel Silkissä sateessa oo ollu? Koitas ny hetki olla aloillas niin päästäis tonne mettää, sanoin sille jo turhautuneena.
Vihdoin ja viimein pääsin Frendin selkään ja lähdimme kävelemään metsäpolkua kohti. Frendi nakkeli niskojaan ja asteli epävarmasti. Se ei selvästikkään nauttinut sateesta. Vesipisarat ropisivat sen loimelle ja se oli niin hirveän pelottavaa.

Ravasimme polkua pitkin ja yhtäkkiä Frendi loikkasi metsään ja pysähtyi tuijottamaan tietä. Tähyilin itsekkin sinne ja yritin etsiä sitä mitä Frendi oli säikähtänyt. Viimein sain tietääkin sen hirmuisen pedon mikä oli säikäyttänyt ponini. Tietäpitkin juoksi uros hirvi! Frendi lähti pinkomaan pitkin metsää minkä kintuistaan pääsi. Tarrrasin sen harjaan ja rukoilin että pysyisin kyydissä. Pikkuhiljaa liu'uin märkää loimea pitkin Frendin vasemmalle kyljelle. Pidin harjasta kiinni ja yritin nousta takaisin selkään, kunnes näin sen mitä pelkäsin. Puu!! Frendi juoksi suoraa kahden puun välistä ja minun oli pakko päästää irti jos halusin pysyä hengissä. Tömähdin maahan ja sain maistaa Frendin takakavioita. Se potkaisi minua suoraan rintakehään.

Makasin maassa ja tunsin viiltävää kipua selässä ja oikeessa olkapäässä. Rintakehään pisti. Lopulta ilma alkoi virrata keuhtoissa. Seuraavaksi minut valtasi huoli. Missä Frendi on?

Jatkuu (;

Menin ihan paniikkiin. Missä Frendi on? Onko se kunnossa? Mitä jos sille on sattunut jotain? Löydänkö sen?
- No niin, rauhoituhan sitten, se poni on kunnossa ja luultavasti tallilla, sanoin itselleni ja yritin rauhoittua. Olin poiminut Ritskun numeron tallin ilmoitustaululta ja päätin soittaa hänelle ja kysyä olisiko Frendi tallilla. Säikähdin pahasti kun hän ilmoitti että Frendi ei ollut tallilla.

Kävelin pitkin metsiä sateessa ja huhuilin Frendiä. Ponista ei näkynyt jälkeäkään.
-Voi itku! Sanoin itselleni ja pyyhin kyyneleitä silmistäni. Huusin Frendiä ja soitin Ritskulle vielä uudestaankin olisiko Frendi jo tallilla. Ponia ei kuitenkaan näkynyt missään.

Juoksin tietäpitkin ihan läpimärkänä, kunnes kuulin heikon hirnahduksen jostain. Pysähdyin kuuntelemaan ja pian kuului toinenkin ääni. Kiljahdus!
Lähdin juoksemaan ääntä kohti ja metsän takaa pääsin laitumelle. Näin ison vieraan hevosen ja Frendin. Voi herra jumala sentään! Frendi hyppi pystyyn ja kiljahteli vieraan hevosen ahdistellessa sitä aitaa vasten. Piennat olivat poikki yhdestä kohtaa. Ilmeisesti Frendin jäljiltä. Pysähdyin kauhistuneena kun iso hevonen nousi Frendin päälle. Voi ei sehän on ori! Frendi potkaisi sitä kunnolla ja pääsi ahdistelian alta vapaaksi. Se lähti täyteen kiitoon ja pukitteli samalla todella paljon. Ori lähti sen perään.
- Frendiiii!!! Huusin.
Frendi pysähtyi todella äkisti ja käänsi päänsä minua kohti. Samoin teki ori.
- Frendi tule tänne tyttö! Huusin sitä ja pian Frendi laukkasi luokseni isoisen näköisenä. Onneksi se tuli neljällä jalalla. Ties mitä olisi voinut sattua. Ori tuli Frendin perässä, mutta ihme kyllä antoi minun ottaa Frendin kiinni. Tosin se kulki ponin perässä kiinni. Frendi loimi sillä ja näytti hampaitaan, mutta ahdistelia ei suostunut häipymään. Lähdin etsimään laitumen porttia. Pitihän omistajalle ilmoittaa tapahtuneesta. Löysin portin ja talutin Frendin siitä ulos. Ori jäi hirnumaan peräämme portille kun kävelimme läheistä taloa kohti. Jätin frendin seisomaan pihaan ja toivoin että se ei lähtisi omille teilleen. Koputin oveen.
Jatkuu ;P

Pienen hetken kuluttua oven tuli avaamaan nuori nainen. Kerroin tapahtuneesta ja hän kauhistui ja lähti heti korjaamaan aitaa. Hän ei onneksi ollu vihainen ja ponnistin Frendin selkään.
Kävelimmä rauhassa tallia kohti ja Frendi oli selvästikkin uupunut. Se riiputti päätään ja löntysti laiskasti eteenpäin. Se totteli kuitenkin kiltisti apujani ja pian saavuimmekin tallin pihaan.
Kiinnitin ponini käytävälle ja riisuin sen märän loimen ja suitset. Harjasin sen hyvin ja heitin sen selkään lämpimän kuivatus loimen. Laitoin sille vielä viltin kaulaan ja hieroin sen jalkoihin linimenttiä. Käärin lopuski sen jalkoihin lämpimet pintelin ja vein sen karsinaan. Kannoin sillo sen ilta ruuat ja siivosin karsinasta pahimmat sotkut pois. Frendi oli selvästi tyytyväinen päästyään talliin syömään.
Vein tavarat reippaasti olimme paikoilleen ja lakaisin lattian. Huoli Frendistä vaivasi minua yhä. Se oli kunnossa, mutta toivoin että se ei olisi kantava. Päätin tilata eläinlääkärin tarkistamaan asian ja jos olisi antamaan keskenmeno piikin. Sekarotuinen varsa mitä Frendi ehkä kantoi ei herättäny minussa mitään tunteita.
Kuivasin ja rasvasin Frendin suitset ja vein loimen kuivumaan. Kirjoitin vielä lapun iltatallin tekijälle. että vaihtaisi Frendille kuivan loimen, jotta poni ei vilustuisi.
Ennen kuin lähdin tilasin kengityksen ja eläinlääkärin tutkimaan Frendin.
Onneksi kauhumaasto oli nyt ohi, ja lähdin kotiin.

Talutin Frendin trailerista alas. Se riiputti päätän ja ontui molempia etujalkojaan. Olimme olleet kisoissa Ruusumäentilalla. Ensimmäisestä luokasta tuli voitto kotiin, mutta 100cm oli kohtalokkaampi. Frendi säikähti helikopteria joka ilmaantui taivalle juuri kun olimme aloittaneet luokan. Kauhunvallassa Frendi lähti kiitoon ja törmäsi suoraan muuriin ja kaatui selälleen sen yli ja siinä rytäkässä minulta murtui solisluu ja Frendin selkä revähti, ryntäät aukesivan ja molemmat etujalat vääntyivät jotenkin hassusti ja toinen lapa meni vähä paikoiltaan ja toisen etulajan järteet menivät. Kisapaikalla ollut eläinlääkäri hoiti kuitenkin pahimmat vammat. Frendi ryntäät tikattiin kiitti ja vasen etujalka saatiin paikalleen, ja jänteisiin saatiin nopeasti jäitä.

Nyt pitäisi tilata sille jatkohoitoa ja toivoa että se tulisi kuntoon. Onneksi enään ei ollut mitään kisoja ja Frendi saisi toipua rauhassa koko talven ajan.
Talutin Frendin varovaisesti talliin ja ryhdyin riisumaan sen kuljetusvarusteita. Tunnustelin sen jalkoja ja kaikki olivat hieman lämpimiä. Hieroin niihin kylmägeeliä ja linimenttiä. Kaadoin myös Frendin selkään kaikenlaisia aineita mitä eläinlääkäri oli määrännyt. Hieroin niitä varovaisesti ja Frendi jännitti selkäänsä, ilmeisesti oli todella kipeä.
Käärin vielä kylmäkääreet jalkoihin ja heitin loimen selkään.
Syötin Frendille pari porkkanaa ja silittelin sitä hetken. Lopelta jätin sen rauhaan ja kirjoitin Frendin karsinaan uuden lapun loimituksesta ym. jotta iltatallin tekijätkin tietävät tilanteen.
Kannoin vielä kisavarusteet paikoilleen enen kuin lähdin kotiin.