Chyrryn hoitopäikky

Kiiruhdin tallille vaikka äiti oli kieltänyt, Koska oli isänpäivä. Mutta en millään voinut unohtaa miten ihana Chyrry oli ollut maastossa. Aion tietysti hoitaa myös Rosea , joka oli selvästi kateellinen kun uusi shetukka oli saanut niin paljon huomiota.
Lunta oli satanut paljon ja minun oli hieman vaikea kulkea jossain kohdissa joissa oli paljon lunta. Astuin talliin sisään , ja kuulin ensimmäisenä kuinka kaksi shetukkaa hirnui kilpaa tallissa. Mutta Rose tietenkin voitti Chyrryn...niinkuin kaikki muutkin hevoset.
Päätin viedä kummatkin ulos kirmailemaan lumeen. Laitoin ensin Roselle se oman pinkin riimun ja loimen. Samoin tein myös Chyrrylle (mutta en kyllä laittanut pinkkejä kamoja :´D)Lähdin taluttamaan poneja kohti ovea. Minulla oli kyllä vaikeuksia saada kummatkin yhtä aikaa ulos, koska kummatkin halusivat koko ajan eri suuntiin. Sain kuitenkin molemmat ponit ulos. Mutta sitten Chyrry ärsyyntyi ja yritti potkaista Rosea. Pelästyin niin että päästin vahingossa irti naruista ja siitäpä ponit vasta innostuivat. Pian lumisella pihalla kirmasi kaksi vouhkoa pikku shettistä. Niitä ei tietenkään saatu kiinni.. L
Menin nopeasti talliin pyytämään Wellua ja Enniä auttamaan. Wellu ja Enni tulivat nopeasti ulos tallista kanssani. Ensin yritimme houkutella poneja kuivalla leivällä , mutta ne eivät välittäneet vaan jatkoivat vauhdikasta menoaan. Wellu mumisi jotain kiukkuisena. Mutta emme mekään kovin iloisia olleet, vaikka ponit näyttivätkin söpöiltä lumessa. Sitten sain idean...Veimme lähellä olevaan tarhaan paljon tuoreita heinä ja avasimme portin. Ahneet pikku ponit tietenkin menivät heti katsomaan mitä siellä oli. Ponit menivät tarhaan juuri niin kuin pitikin ja laitoin portin nopeasti kiinni.
- Haa ,siellä ne nyt ovat ja pysyvät , sanoin innoissani.
- niin ovat , Ennikin totesi iloisesti.
- Talli kaipaisi siivousta ,Wellu muistuttu.
- okei, vastasimme nöyrästi ja menimme talliin.
Päätin puhdistaa ensimmäiseksi Rosen karsinan. Hain kottikärryt ja talikon tallin perältä. Rosen karsina oli aika puhdas. Mutta siivosin sen silti. Vein lannat lantalaan ja menin puhdistamaan Chyrryn karsinaa , mutta se olikin todella likainen , ja taas minun piti kärrätä painavat kottikärryt lantalaan…L
Sitten vei karsinoihin puhtaita olkia ja ihastelin lopputulosta.
Päätin hakea ponit sisään, mutta nyt yksitellen .Kävelin rauhallisesti portille ja kutsuin Rosea. Ponit tulivat innoissaan luokseni ja avasin portin ja luikahdin sisään. Laitoin Roselle riimunnarun ja talutin sen pois tarhasta. Chyrry jäi hörisemään surullisesti tarhan portille. Vein rosen karsinaan ja otin riimun ja loimen pois. Tarkistin myös rosen jalat ,koska potku näytti pahalta. Mutta onneksi Chyrry ei ollutkaan osunut. Sitten riensin hakemaan Chyrryä tarhasta. Chyrry tulikin portille ja laitoin sille riimunnarun kiinni riimuun. Lähdin viemään Chyrryä talliin, mutta yhtäkkiä puhelimeni alkoi soida ja Chyrry pelästyi ja juoksi karkuun. Lähdin tietysti perään, mutta onneksi Chyrry ei jaksanut juosta kauemmaksi vaan jäi odottamaan minua. Otin helpottuneena narusta kiinni ja talutin Chyrryn omaan karsinaansa. Otin Chyrryltä riimun ja loimen pois. Vein kummankin loimet kuivumaan . Sitten menin satlarin penkille istumaan ja muistin puhelimeni. Kukakohan oli yrittänyt soittaa? Avasin puhelimeni ja katsoin. Se oli äiti. Soitin hänelle takaisin ja hän kysyi haluanko kyydin ja minä suostuin. Keräsin tavarani ja menin vielä antamaan poneille porkkanat. Sitten äiti olikin jo pihassa.
Autossa mietin mielessäni että olipa touhukaspäivä.. xD
HUOM!! sama kuin rosen hoito päikyssa!!

Saat 150.
-wellu

Tulin tallille kehdeltatoista. Chyrry torkkui karsinassaan. Menin satulahuoneeseen ja putsasin suitset. Hain Chyrryn riimun ja menin sen karsinan luo. Harjasin sen pikaisesti ja puhdistin kaviot. Vein harjat takaisin ja menin takaisin Chyrryn karsinan luo. Avasin oven ja otin Chyrryn riimun narusta kiinni. Lähdin taluttamaan Chyrryä laitumelle. Avasin portin ja päästin Chyrryn irti. Suljin portin ja menin tallille. Siivosin Chyrryn karsinan ja vein sille ruoat. Hain harjat karsinan edestä ja veinne satulahuoneeseen. Harjasin tallikäytävän ja taputin Rosea. Vein harjan takaisin ja menin laitumelle. Suljin portin perässäni. Kutsuin Chyrryä , mutta kun se kuuli ääneni se laukkasi laitumen toiseen päähän. Juoksin Chyrryn perässä ainakin kymmenen minuuttia ennen kuin se antoi kiinni. Talutin sen karsinaan ja se upotti heti turpansa kauraämpäriin. Sille oli ilmeisesti tullut nälkä juostessaan minua karkuun. Taputin Chyrryä ja harjasin sen uudestaan. Puhdistin myös kaviot. Vein harjat satulahuoneeseen ja menin vielä kerran Chyrryn karsinnalle ja sanoin sille heippa ja lähdin kävelemään bussipysäkille.

tälläinen pikku tarina tällä kertaa..

Saat 25 ve!
-Wellu

1/2 Kyllä ne shetut osaa!Menin suoraan koulusta tallille.Maassa oli paljon lunta koska sitä oli satanut koko viime yön.Koululaukkuni painoi paljon joten pysähdyin hetkeksi hengähtämään aidan viereen.Mutta huomasinkin ilokseni että pieni luminen karvapallo laukkasi minun luokseni..se oli Chyrry joka höröhteli iloisesti minulle.Jatkoin matkaani tallille.Mutta Chyrry seurasikin minua aidan toisella puolella innokkaasti hörähdellen.Minä nauroin Chyrryn hauskoille ilmeille ja yrityksille ottaa kaulahuovistani kiinni.Menin sisään talliin.Hetin koulu laukkuni satulahuoneeseen ja kipaisin hakemaan Chyrryn riimun karsinan edessä olevasta naulasta.Tarhan portin sai auki tallin edessä olevasta kohdasta joten menin sinne ja avasin portin.Chyrry tuli heti uteliaana katsomaan minua.Annoin taskussa olevan kuivan leivänpalan jonka olin pöllinyt koulunruokalasta..mutta kyllä se onneksi Chyrrylle maistui.Laitoin Chyrrylle riimun ja lähdin taluttamaan sitä kohti tallia.tallissa oli tietenkin juuri heinien jakamis aika.Siitä vasta Chyrry innoistuikin ja vetäisi itsensä irti.Chyrry pinkaisi kottikärryjen luokse ja rupesi mutustamaan tyytyväisenä heiniä.Mutta sitten Wellu astui ulos Mimin karsinasta ja huomasi Chyrryn ruokailu hetken.Wellu huitaisi varovasti riimun narulla chyrryä ja siitäkös poni villiintyi entisestään ja lähti pinkomaan kovaa vauhtia...

JATKUU..

2/2 Kyllä ne shetut osaa!...tallin toiseen päähän.Mutta Chyrry ei pitkälle päässytkään...Koska nurkan takaa asteli reipaasti iso friisiläis ori foksu jonka narussa roikkui Eveliina.Foksu tietenkin säikähti ja nousi melkein pystyyn.Minä juoksin ihan punaisena eveliinan luokse.Eveliina läteli minulle ison liudan hävyttömyyksiä lähti foksun kanssa ulos ovesta.Siinä seisoskellessani unohdin koko naan että Chyrry oli pinkaissut jonnekkin siinä sekamelskassa.Tarkistin ovet. Ne olivat onneksi kaikki kiinni.Missä Chyrry mahtoi olla??mietin itsekseni.menin tarkistamaan kaikki avonaiset karsinat mutta ei Chyrryä näynyt missään.. Ehdin jo hätääntyä mutta sitten keksin minne Chyrry olisi voinut helposti mennä.REHUVARASTOON?!?! Lähdin nopeasti rehuvarastolle..mutta jouduin taas pettymään.. Minne Chyrry oikeen olisi muka voinut mennä,parkasin hädissäni.lähdin kävelmään talli käytävää eteenpän.Sitten havahduin Mimin karsinan ovi oli auki ja sielta kuului röuskutusta..Meni nopeasti katsomaan.Karsainassa todell oli Chyrry.Minut huomattuaan Chyrry yritti pinkoa pakoon heinäkasan luota mutta nimä ovelana vetäisin karsinan oven kiinni.Tartuin tiukasti kiin Chyrryn riimuun. NYT RIITTÄISI RIEHUMINEN TÄLTÄ PÄIVÄLTÄ!!Talutin Chyrryn omaan karsinaansa ja lukitsin sen huolella.
Menin satula huoneeseen juomaan eväs kaakaotani.Mutta sitten siisään rymisteli tuohtunut enni..
-melein kaikki mimin heinät on syöty!!,enni parkaisi.
-Mä taidan tietää kuka pikkuinen karvapallo se oli,vastasin hilpeänä.
-no kuka??,enni kysyi yllättyneenä.
-No Chyrry..,vastasin nopeasti.
Kerroin Ennille koko jutun ja pian nauroimmekin jo sille.Vaikka enni oliki hieman harmissaan kun mimille jäi vain pikku tuppo heinää.
-Tidän kyllä yhden joka voi luopua heinistään,sanoin ja naurahdin.
Kävimme yhdessä hakemassa heinät mimille.Sitten muistinkin että en ollut pyytänyt vielä anteeksi Eveliinalta.Kipaisin nopesti tarhan luo jossa foksu riehui.Eveliina lnojaili aitaan ja katseli foksun menoa.Menin nolina Eveliinan luo.
-Anteeksi,sanoin.
-Eise mitään,Eveliina sanoi,
Menimme kaikki kolme yhdessä satlariin juomaan kaakaota.

Hihih ihana tarina! 90ve, ihana!
-Ritsku

Astelin lumista tietä tallia kohti. Tänään olisi vähän liian kylmä sää ratsastukseen ja siksipä mietin mitä muuta voisin puuhastella tänään tallilla ponienen kanssa. Tarhoissa olevat lumiset ponit laukkasivat kilpaa ja ne näyttivät upeita. Siinä samassa muistui mieleeni viime kerralla tapahtunut siekkailu. Mutta onneksi aita oli korjattu ja ponit sisäpuolella. Pian olinkin jo tallin kohdalla ja vetäisin oven auki. Astuin sisään ja vedin keuhkoni täuteen heviselta tuoksuvaa ilmaa. Vein koululaukkuni satulahuoneeseen ja otin mukaani Chyrryn riimunnarun. Lähdin ulos tallista ja suuntasin tieni shetukka tarhalle. Chyrry tuli innokkaasti tevehtimään mutta Rose ei ja juoksi karkuun. Sain Chyrryn helposti kiinni ja talutin sen ulos tarhasta.Suljin portin todella huolellisesti perässäni .Tulautin Chyrryn talliin. Chyrry käyttäytyi hienosti vaikka joskus innostuikin ja lähti poukkoilemaan taluttaessa. Sain Chyrryn helposti karsinaa. Lähdin hakemaan harjoja. Hain harjat ja palasin Chyrryn luo. Harjasin Chyrryn hyvin vaikka se ei ollutkaan kovin likainen, luminen vain. Trkistin myös jalat ja puhdistin kaviot. Hain vielä Chyrryn oman fleeceloimen koska se oli vielä hieman märkä. Latoin loime Chyrrylle ja jätin sen karsinaan syömään heiniään. Vein harjat ja satulahuoneeseen ja huomasin että Rosen satula oli alkanut pölyyntyä, kun sitä ei oltu käytetty. Hain ämpäriin vettä ja satulasaippuan. Otin harja boksistani psienen ja aloin putsaamaan satulaa.Se olikin aika likainen. Putsasin myös suiset.Kuolaimet pesin puhtaalla sienellä. Laitoin varusteet omille paikoilleen ja tarkistin vielä että ne olivat kunnossa. Tarkistin Chyrrynkin varusteet,mutta ne olivat kunnossa.joku tuntilainen oli varmaan putasannut ne eilen. Tuumin itsekeseni. Muistin että karsinat oli vielä putsaamatta. Kiiruhdin hekemään kottikärryt ja talikon varastosta. Putsasin ensin Rosen karsinan ja sitten Chyrryn.Kippasin vielä lopuksi lastin lantalaan. Kun olin saanut kaikki hommat hoidettua menin hetkeksi juttelemaan Ritskun kanssa satlariin. Ritsku oli juuri käärimässä Wilman pinteleitä ratsastuksen jäljiltä. Moi,Ritsku huudahti ja tuli selittämään mitä hurjalla maasto retekellä oli tapahtunut. En saanut oikein muuta selville kun että Ritsku oli tippunut lumikasaan,koska Ritsku selitti niin innokkaasti. Juttelimme vielä hetken ja sitten kiiruhdin jo hakemaa rosen tarhasta. Rose oli selvästi innoissaan sisään pääsystä koska antoi helposti kiinni.Talutin Rosen talliin ja hain loimen. Laitoin loimen nopeasti ja sitten minun pitikin jo kiiruhtaa bussiin.

Hyvä! Voit alkaa ratsastelemaan jo Rosella Saat 80 ve!
-Wellu

Hyppäsin ulos bussista. Koulu päivä oli ollut rankka, mutta onneksi se oli nyt ohi ja voisin nauttia tallilla olosta. Menin suoraan arhalle ja hai Chyrryn talliin. Vein ensin omat varusteeni satlariin ja sitten otin sieltä Chyrryn harjaboksin. Lädin takaisin Chyrryn luo. Chyrry hirnui minulle söpösti herkkujen toivossan. Minulla oli kuin olinkin pieni näkkärin pala jonka olin sinne unohtanu. Chyrry ahmaisi sen nopesti kädestäni. Otin ensin loimen pois ja sitten puhdistin Chyrryn perusteellisesti joka puolelta. Puhdistin lopuksi kaviot ja pakkasin kaikki harjat takaisin harjaboksiin. Vein harjat takaisin ja otin mukaani suitset ja satulan. Jätin varusteet köytävälle ja aloin lämmitellä kuolaimia. Kuolaimet olivat jää kylmät joten lämmittelemisessä meni hetki. Kun kuolaimet livat käden lämpoiset aloin laittaa niitä Chyrrylle. Pienen taistelun jälkeen suitset olivat Chyrryn päässä. Sitten hain satulan ja laitoin sen huolellisesti Chyrryn selkään. Laitoin vielä vaalean vihreät suojat etu- ja taka jalkoihin. Sitten hain vielä omat varusteeni ja laitoin ne itselleni. Kun olin saanut laitettua varusteet päälleni lähdin taluttamaan Chyrryä kohti maneesia. Maassa oli paljon lunta, joten Chyrryn piti tarpoa maneesin luokse. Vetäisin maneesin painavan oven auki ja talutin Chyrryn sisään. Menin keskellä kaartoon ja nousin selkään. Menimme ensin pari kierrosta käyntiä uralla ja sitten vaihdoin suunnan. Tein sama myös toiseen suuntaan. Sitten aloin tavutella Chyrryä reippaassa ravissa ympyröillä ja suunnan muutoksilla. Ten myös pari laukan nostoa oikeaan kierrokseen. Sitten tulin alas selästä ja menin rakentamaan esteitä. Koska halusin harjoitella hyppäämistä kisoja varten . Tein pari matalaa ristikkoa ja noin viisikymmetä sentti korkean pystyesteen. Sitten talutin Chyrryn kaartoon ja nousin uudelleen selkään. Nostin ravin ja menin parikertaa ristikot. Ne sujuivat hyvin paitsi Chyrry vetäisi kerran esteen edessä pään alas. Onneksi olin varautunu ja pysyin satulassa. Sitten oli pystyesteen vuoro. Minua jännitti hiukan, mutta ohjasin Chyrryn silti laukassa pystylle. Mutta se tapahtui taas! Chrry vetäisi kovassa vauhdissa pään alas ja minä en ollut ollenkaan varautunut...joten tömöhdin vauhdilla maneesin hiekkään. Makasin siinä hetken ja näin että Chyrry laukkasi pari kierrosta maneesin ympäri ja tuli kuokseni. Nappasin kiinni suitsista ja nousin ylös. Minä en luovuttaisi nyt! Nousin takaisin selkään ja ohjasin Chyrryn uudestaan esteelle. Minua jännitti. Koska ilma lento oli aika suuri. Mutta en antanut sen haitata. Annoon varmuuden vuoksi kevyesti pohkeita ja maiskutin enne estettä. Chyrry hyppäsi hienosti esteen yli, hieman isolla loikalla kuitenki. Taputin Chyrryä ja menin esteen vielä muutaman kerran. Sitten taputin ja otin käyntiin. Käveleimme noin 10 minuuttia ja sen jälkeen käänsin Chyrryn kaartoon. Tulin uupuneena alas selästä ja lähdin taluttamaan Chyrryä talliin. Tallissa Enni tuli utelemaan miten harjoitukset menivät. Selitin Ennille nopeasti koko jutun ja lähdin nopeasti Chyrryn luo karsinaan. Otin varusteet pois ja pesin kuolaimet. Laitoin Chyrrylle vielä loimen koska se oli hieman hikinen. Sitten lähdin satulahuoneeseen missä Ritsku ja Enni höpöttivät innoissaan. He tarjosivat minulle kaakaota ja rupattelimme hetken hevosista. Sitten minun pitikin jo lähteä. Mutta sitä ennen kävin vielä katsomasa Chyrryä.

Hyvä! Saat 100 ve!
-Wellu

Oli ihana talvinen päivä, mutta myös todella kylmä..Siksipä juoksinkin suoraan bussista tallille. Poneillakin oli varmasti hiukan kylmä. Menin suoraan sisälle talliin. Huomasin tallissa Ennin joka oli juuri menossa Mimin karsinaan.Menin Ennin luo ja kurkkasin karsinaan. Mimillä oli uusi upea toppaloimi. Olisipa minullakin varaa tuollaisiin. Rosen ja Chyrryn piti käyttää vanhoja mitkä olin jo aikakoja sitten niille hankkinut.
-Moi, Enni huikkasi ja lopetti Mimin harjauksen.
-Moi, vastasin.
-Mimillä on hieno uusi toppaloimi, jatkoin.
-Oi kiitos,Enni sanoi.
-Mutta se oli kyllä aika kallis, Enni sanoi hieman apeana.
-Okei, sanoin kateellisena.
Olimme hetken kummatkin hiljaa. Mutta sitten jatkoin keskustelua..
-Osallituitko muuten Mimillä hoitajien kisoihin?,Kysäisin.
-Juu, mutta ei mennyt ihan putkeen, enni sanoi.
-Mimi hotkyili liikaa ja tuli virhepisteitä, Enni jatkoi.
-Okei,minulla meni ihan hyvin, sanoin iloisempana.
-No?,Enni kysäisi.
-Olin toinen, sanoin iloisena.
-hyvä,hyvä, mutta minun on nyt mentävä että ehdin estevalmennukseen, Enni sanoi ja lähti hakemaan Mimin varusteita.
Minäkin lähdin Chyrryn luo. Karsinalle päästyäni kuulin matalan hörähdyksen. Chyrry tuli karsinan ovelle minua vastaan. Avasin karsinan oven ja astuin sisään. Chyrry tuli heti tekemään namitarkastuksen. Ja onnistuikin löytämään taskustani porkkanan palan jonka olin sinne piilottanut. Sitten lähdin hakemaan Chyrryn harjaboksia satulahuoneesta. Samalla mietin mitä voisin tehdä kun oli niin kylmä. Nieleeni ei tullut juurikaan ideoita..
Otin harjat ja lähdin takaisin Chyrryn karsinalle. Otin harjan mukaani ja menin karsinaan. Chyrry oli melkein unessa kun harjasin sitä. Mutta kun harjasin sitäkaulasta Chyrryä kaulasta se säpsähti hereille. Putsasin vielä kaviot ja annoin poniherkku pussista yhden namin Chyrrylle. Laitoin harjat takaisin laatikkoon ja vein sen takaisin paikoilleen. Samalla huomasin likaiset varusteet. Päätin putsata ne kuntoon. Samalla sisään astui Eveliina.
-Moi, Eveliina sanoi ja istui viereeni.
-Moi, vastasin.
-Olet nähtävästi pesemässä varusteita.
-Joo,sanoin ja nyökkösin.
-Voinko tulla kanssasi?,Uunonkin varusteet kaipaavat huoltoa, Eveliina totesi.
-Tottakai,vastasin.
-Okei,kiva, eveliina sanoi.
Aloimme yhetis tuumin putsata varusteita. Chyrryn varusteet olivatkin aika likaiset. Saimme varusteet puhtaiksi nopeasti ja laitoimme ne paikoilleen.
-Mitäs nyt tehtäisiin, Eveliina kysäisi.
-En oikein tiedä, vastasin.
-Ai niin,Minun pitäisi viedä Uuno tarhaan, Eveliina sanoi.
-Minäkin voisin viedä Chyrryn tahaan, sanoin.
Lähdimme kummatkin laittamaan hevosille riimuja ja loimia. Otin loimen ja riimun mukaani ja menin karsinalle. Avasin karsinan oven ja pujahdin sisään. Laitoin Chyrrylle nopesti loimen ja riimun. Sitten lähdin taluttamaan Chyrryä ulos. Eveliina odottikin munua jo ulokona. Lähdimme yhtämatkaa taluttamaan poneja kohti tarhaa. Trahan luona Eveliin avasi portin ja päästimme ponit irti. Jäimme hetkeksi katselemaan niitten vauhdikast menoa. Sitten lähdimme tallille. Siellä huomasimme Wellun ja jäimme hetkeksi juttelemaan. Wellu kertoi että oli lähdössä tuntia pitämään joten mekin haimme tarvaramme ja lähdimme kävelemään kohti bussipysäkkiä...

Saat 120ve
-Ritsku

JEE!! Vihdoinkin hiihtoloma..Eikä läksyjä viikkoon (:
Lähdin neljän aikoihin tallille. Lunta oli yön aikana tullut paljon, ja sen huomasikin tien reunoille kerääntyneistä lumikasoista. Onneksi lumiaura oli käynyt, joten pääsin nopasti pysäkille. Pian huomasin lumikasan takaa pilikistävän tupsupipon. Se oli Enni.
-Moi, Enni huikkasi.
-Moikka, vastasin.
-Oletko sinäkin tallille tulossa?,Enni kysäisi.
-Juu sinnehän minä, vastasin iloisena.
-On muuten ihana kun on loma ja pääsee tallille usein, Enni sanoi pirteänä.
-Niin on, vastasin yhtä pirteänä.
Sitten bussi kaarsi pysäkille. Hyppäsimme kyytiin ja istuimme vierekkäin penkille.

Pian bussi töksähtikin jo tallin pysäkille ja hyppäsimme ulos. Lumi vain pöllysi kun bussi kaasutti pois päin. Jäimme kahdestaan pysäkille. Enni lähti kävelemään edeltä joten lampsin hänen peräänsä. Tallin pihassa huomasimme Ritskun joka talutti Wilmaa tarhaan. Wilma havaitsi meidät ja jäi korvat pystyssa meitä tuijottamaan. Kävelimme Tamman luo. Wilmalta pääsy pieni höröhdus. Jäimme taputtamaan kaunista tammaa hetkeksi. Ritsku jatkoi matkaa tarhalle, joten mekin lähdimme talliin. Tallissa oli hiljaista ja rauhallista. Hajaannuimme omien hoitsujemme luokse. Minä riensin ensin Rosen karsinalle. Rose tuli ovelle vastaan joten minä menin karsinaan rapsuttelemaan sitä. Sitten kuului Ennin huikkaus käytävän päästä " Viedään ponit tarhaan, voit ottaa kummatkin ponit" Menin laittamaan Roselle loimen ja riimun. Ne olvatkin karsinan edessä valmina. Menin ne mukanani ja laitoin ne Roselle. Rose seisoi kiltisti paikoillaan koska aavisti että päsisi ulos tarhaan. Huomasin käytävällä Muhkun ja huikkasin hänelle: "Voisitko pitää rosea hetken?"
Juu, Muhku vastasi. Kiitin häntä ja riensin Chyrryn luokse. Chyrrykin aavisti pääsevänsä ulos ja seisoi korvat hörössä karsinan ovella. Menin loimen ja riimun kanssa karsinaan ja laitoin ne Chyrrylle. Sitten lähdin taluttamaan Chyrryä kohti ovea. Siellä huomasin Muhkun joka piteli Rosea. Muhku antoi Rosen minulle ja lähti Mimin luokse. Paikalle kipittivät myös Enni ja Amy. Lähdimme yhdessä tarhalle. Tarhalla Enni avasimme portin ja talutimme innokkaat ponit sisään. Minulla oli vaikeuksia saada ponit pysymään paikoillaan koska kummatkin halusit ensi irti. Sain Ponit jotenkin irti ja ne riensivät heti pukitellen matkaan. Jäimme hetkeksi katselemaan ponien menoa aidan takaa. Amykin innostui lopulta mukaan vauhdikkaaseen menoon. Lähdimme hakemaan rehuvarastosta heiniä poneille tarhaan. Otimme kummatkin paalit ja lähdimme takaisin tarhalle. Veimme heinät suojaiseen paikkaan lä levittelimme hiukan erilleen, että ponien olisi helpompi niitä ottaa. Ponit olivat niin suloisia kun kaikki halusivat ensimmäseksi heinien luo.. Mutta pikku Chyrry kompastui lumikökkäreeseen. Chyrry pinkoi kuitenkin muitten luo ja alkoi rouskuttaa äänekkäästi heiniä. Me lähdimme takaisin tallille...
Oikein mukavasti hiihtoloma alkoikin!! (: (:

sama kuin Rosen päikyssä!


Eli sait tästä 100ve
-Ritsku

Esteharjoitukset Ennin, Ritskun ja Eveliinan kanssa

Lähdin tallille kahdentoista aikoihin. Ätini oli luvannut viedä minuta tallille joten matka ei kestäisi kauaa. Hyppäsimme molemmat autoon ja lähdimme huristelemään kohti Ruusukkeen tallia.

Tallin pihalla huomasin Ennin, Ritskun ja Eveliinan. Menin heidän luokseen.
-Moi, tytöt huikkasivat yhteen ääneen.
-Moi, vastasin.
-Me ajateltii mennä maneesii treenaamaan esteitä, Ritsku paljasti heidän suunnitelmansa.
-Ja sä voisit tulla mukaan, Eveliina lisäsi.
-Kyllä minä voin tulla Chyrry tarvitseekin liikuntaa, sanoin.
-No hyvä, Enni totesi.
-Nähdään tässä kahdenkymmennen minuutin päästä,sopiiko?, Ritsku kysyi.
-Juu, vastasimme samaan aikaan.
Kaikki lähtivät omien ponien ja hevostensa luokse joten minäkin lähdin Chyrryn. Lähdin kävelemään kohti tallia. Astuin sisään hiljaiseen talliin. Käytävällä ei näkynyt juuri ketään ja ponitkaan eivät olleet tallissa koska Wellu oli vienyt tuntilaiset maastoon. Menin Chyrryn karsinalle. Karsinalle päästyäni huomasin siellä pikkuisen innokkaan ponipalleroni. Otin harjat mukaan ja menin sisälle karsinaan. Sain Chyrryn pikaisesti harjattua ja puhdistin sen jälkeen kaviot. Chyrry ei antanut helposti nostaa kavioita joten meni hetki ennen kuin sain ne puhtaaksi. Kun Chyrry oli puhdas lähdin hakemaan varusteita. Varusteet löysin nopeasti niiden omilta paikoiltaan. Otin mukaani myös jännesuojat. Sitten lähdin takaisin karsinalle. Laitoin varusteet Chyrrylle ja ryhdyin pukemaan omia varusteitani. Laitoin kypärän päähäni ja raipan otin mukaani. Laitoin myös varmuuden vuoksi turvaliivin. Sitten lähdin taluttamaan Chyrryä kohti ulko ovea.

Pihalla näytti olevan vilskettä kun tuntilaiset oluvat saapuneet maastosta. Löysin kuitenkin heidän joukostaan Ennin ja Mimin , Ritskun ja Wilman ja Eveliinan ja Uunon. Lähdimme jonossa taluttamaan ratsujamme kohti maneesia. Maneesin luona Eveliina vetäisi oven auki ja talutimme ratsumme sisälle. Nousimme kaarrossa selkään ja lähdimme kävellen uralle. Lämmittelimme omaan tahtiin käynnissä noin viisitoista minuuttia. Sitten kaikki rupesivat ravailemään. Mimi ryntäili hiukan mutta Enni sai sen hallintaan. Laukkasimme myös vähän. Sen jälkeen minä ja Eveliina hyppäsimme alas ja rupsimme kokoamaan esteitä. Kun olimme saaneet jonkun moisen esteradan tehtyä minä ja Eveliina nousumme takaisin selkään. Lämmittelimme vielä hetken laukassa ja ravissa. chyrry oli aika reippaalla tuulella joten lämmittely sujui hyvin. Hyvin meni myös muilla. Tosin Mimi hötkyili koko ajan...Sitten rupesimme hyppäämään rataa (: Ensimmäisenä vuorossa oli Enni ja Mimi. He suorittivat radan kovaa ja sen vuoksi Enni tippui viimeisellä esteellä koska Mimi hyppäsi niin ison loikan. Seuraavaksi hyppäsin minä. Alussa Chyrry tuntui hiukan vetelältä joten juoduin tosissani tekemään töitä sen kanssa. Pääsimme kuitekin radan hyvin loppuun. Taputin Chyrryä ja lähdimme ravissa takasin muitten luo. Seuraavana vuorossa oli Ritsku. Ritsku meni radan tyylikkäästi loppuun ja oli selvästi iinoissaan. Lopuksi menivät vielä Eveliina ja Uuno. Hekin suorittivat radan hyvin mutta aika kovaa..ja Eveliina oli hetken kaulalla ja kun Uuno pysähtyi Eveliina liukui alas. Eveliina pääsi kuitenki takaisin satulaan ja jatkoimme harjoituksia. Harjoittelimme vielä muutamaa yksittäis estettä. Ne sujuivat kaikilta hyvin paitsi Chyrry kolautti kerran puomin ja se putosi.. Sen jälkeen teimme loppuverkkoja ravissa ja käynnisssä. Minulla ja Chyrryllä oli mennyt ihan hyvin.. (: Lopuksi menimme kaartoon ja tulimme alas selästä. Sitten lähdimme taluttamaan poneja kohti tallia..

Tallin pihaan päästyämme hajaannuimme taas hoitamaan omia ratsujamme. Talutin hikisen Chyrryn karsinaan ja ryhdyin ottamaan varusteita pois. Kun sain varsuteet pois vein ne satula huoneeseen ja otin sieltä loimen mukaani. Laitoin chyrrylle loimen ja porkkanan. Sitten lähdin etsimään omaa laukkuani ja soittamaan kyytiä..(:

tästä kans 100 ve
-Wellu

Chyrry se portille laukkaa,
ja omenan kädestäni haukkaa.
Tarhassa se ravaa,
muttei suutansa kuolaimille aina avaa.
Tallissa se myös muille hörisee,
mutta kouluharjoituksille vain mörisee.
Chyrry se ihanin poni on,
muttä onhan se Rosekin aika verraton.
Kummatkin ihania shetuja ovat,
ja ruokaa rakastavat.

tuollasisen nopeasti tuhersin..<3<3<3<3<3<3

10 ve Tosi hyvä!
-Wellu

Lähdin taas suoraan koulusta tallille. Pääsin jo yhdeltä koulusta joten ehtisin olla kauan tallilla..(: Kun Bussi pysähtyi pysäkille menin muitten mukana sisään ja istahdin penkille. Pian bussi lähtikin jo kohti Ruusukkeen pysäkkiä. Kun bussi töksähti pysäkille minä kiitin ja hyppäsin ulos. Aah..taas täällä ajattelin ja ländin hypellen kohti Ruusukkeentallia. Tallin pihaan päästyäni huomasin Rosen ja Chyrryn tarhassa. Lähdin kohti tallia ja ajattelin samalla käydä hakemassa ne sieltä. Menin sisälle talliin ja vein koululaukkuni satulahuoneeseen ja otin mukaani ponien riimut. Läddin takasin tarhalle jossa Rose ja Chyrry odottelivatkin.Avasin portin ja astuin sisään. Chyrry tuli heti luokseni ja painoi lumisen turpanasa syliini.. Laitoin Chyrrylle riimun mutta Rosea ei huvittanut tulla..Niimpä joiduin juoksemaan tarhassa muutaman kierroksen ympäri Chyrry kannoillani... Lopulta sain kuitenki Rosen kiinni ja pääsin jatkamaan matkaa kohti tallia. Tallissa laitoin ne omiin karsinoihinsa ja otin lumiset loimet pois. Vein loimet satulahuoneeseen kuivumaan. Mutta yhtäkkiä puhelimeni soi… Siellä oli äiti joka sanoi näin: " Et ehdikkään olla tallilla tänään niin kauaa koska meille tuli muuta menoa.. tulen hakemaan sinut kolmelta..Moikka" Vastasin pettyneenä.. Suljin puhelimen ja lähdin takaisin ponien luo. Olsin niin halunnut ratsastaa Rosella tänään, mutta se ei onnistuisi..Sitten sain idean..voisin päästää ponit kentälle juoksemaan lumeen. Onneksi poneilla olikin vielä riimut joten talutinne ulos karisnasta ja lähdimme kohti kenttää. Kentälle päästyäni avasin portin ja talutin ponit sisään. Päästin intoa puhkuvat ponit yhtä aikaa irti yhtä aikaa...Ponit ampaisivat täyttä laukkaa toiseen päähän kenttää..Sitten Rose tuli pukitellen takaisin. Hyppäsin aidan raosta toiselle puolelle. Jäin hetkeksi katselemaan ponien menoa hetkeksi .Chyrry tyytyi vain piehtaroimaan lumessa mutta Rose otti ilon irti ja pukitteli pitkin kenttää.. Hetken riehumisen jälkeen päätin hakea ponit sisään. Otin riimunnarut mukaani ja lähdin takaisin kentälle. Tämä ei tulisi olemaan helppoa.. Kentälle päästyäni ryhdyin kidnappaamaan pikkuisia lumisia poneja. Chyrry rehellisenä poikana antoi jälleen het kiinni..Ja hämmästyksekseni antoi Rosekin. Laitoin poneille riimut ja lähdin taluttamaan niitä kohti tallia. Tallissa laitoin ne omiin karsinoihinsa. Sitten lähdin hakemaan kuivia loimia. Löysin loimet nopeasti kaapistani ja lähdin takaisin. Sain loimet poneille ja annoin vielä taskussani olevat porkkanat. Sitte minun oliki jo kiiruhdettava koska äitini odotti ulkona..

sama kuin Rosen päikyssä!

saat 70 ve. Hyvä tarina!
-Wellu

Juoksutusta
Viimein Bussi pysähtyi Ruusukkeen pysäkille ja minä hyppäsin ulos. Tallille johtava tie oli kokonaan täynnä vesilammikoita. Lähdin kipittämään kohti tallia punainen sadetakki ylläni. Onneksi olin laittanut lähtiessäni myös kumisaappaat jalkaani. Sade vain yltyi entisestään. Sitten huomasin että olin vahingossa astunut suureen lammikkoon ja saappaaseeni oli mennyt vettä. Jatkoin matkaa manaillen huonoa tuuriani. Onneksi tallin piha häämötti jo edessä.

Pian olin tallin pihassa. Katselin hetken ympärilleni. Tarhoissa ei näkynyt poneja eikä missään ihmisiä. Mutta ei se tietenkään ollut ihme koska oli niin huono ilma. Vetäisin tallin oven auki ja astuin sisään. sisällä onneksi kuitenkin huomasin Ennin joka oli jakamassa aamuheiniä hevosille. Kävelin lähemmäs.
- Moi, Enni sanoi.
- Moi, vastasin.
- Miksi sinä täällä näin aikaisin olet ja vielä heinähommissa?, kysäisin kiinnostuneen oloisena.
- Wellu ei tänään kerinnyt joten lupasin auttaa häntä, Enni vastasi
- No, mitäs sinä aijjot tehdä tänään?, Enni kysäisi minulta.
- Olisin halunnut mennä maaston mutta kaipa tyydyn vain juoksuttamaan maneesissa, sanoin.
- Minä lähden Mimin kansa tunnille; Enni sanoi ja lähti jatkamaan heinä töitä.
- Okei, huikkasin vielä ja lähdin kohti Chyrryn karsinaa.

Karsinasta pilkisti pikkuinen turpa. Menin sisälle karsinaan. Chyrry hörähti minulle lempeästi. Jäin hetkeksi karsinaan silittelemään pikkuista shetua. Chyrry teki minulle perusteellisen namitarkastuksen, niin kuin aina ollessani sen karsinassa. ” Hihii, nyt ne partakarvat pois mun naamalta! hihih”, huudahdin ja tönäisin ponia leikkisästi kauemmaksi. Olin vielä hetken karsinassa ja sitten lähdin hakemaan varusteita satulahuoneesta. Chyrry hirnahti perääni..<3

Päätin kokeilla uutta juoksutus vyötäni. Hain sen kaapistani ja samalla otin myös harjat, suitset, juoksutusliinan sekä minulle juoksutusraipan. Sitten lähdin takaisin Chyrryn karsinalle.

Menin harjojen kanssa takaisin karsinaan ja aloin harjata Chyrryn silkkisiä jouhia. Chyrryn samettiset huulet hamuilivat takin hihaani. ” Koitas nyt olla kiltisti, senkin pikku ahmatti!”, toruin ponia leikkisästi. Jatkoin harjaamista kunnes Chyrry oli puhdas. Putsasin myös kaviot vihreällä kaviokoukulla. Sitten nostin juoksutusvyön Chyrryn selkään. Se oli onneksi juuri sopiva! Laitoin vielä suitset ja niihin kiinni juoksutusliinan. Sitten olimme valmiita lähtöön. Nappasin vielä juoksutus raipan mukaani ja lähdin taluttamaan Chyrryä kohti maneesia.

Ulkona satoi kaatamalla joten meidän piti pistää juoksuksi jottemme olisi kastuneet. Aluksi Chyrry ei meinannut totella minua vaan jäi nököttämään katokseen. ” Mikä hienohelma!”, Tuhahdin ja kiskoin Chyrryn mukaani. Loppu matkan Chyrry kuitenkin kulki nätisti.

Maneesiin päästyämme Chyrry ravisteli itsensä ensin kunnolla ja tepasteli sitten tutkimaan maneesin hiekkaa. ”Tules nyt sieltä!”, sanoin ja ohjasin Chyrryn ympyrälle. Aluksi menimme käyntiä kumpaankin suuntaan noin neljä kierrosta. Se sujui hyvin ja kehuin ponia. Sitten annoin käskyn ravata. Ensimmäinen kierros sujui hyvin mutta sitten Chyrry hidasti käyntiin. Heilautin Juoksutus raippaa.. ja sitten Chyrry ampaisi hurjasti pukitellen kolme kierrosta . ”Pyyr.. .sooo!”, rahoittelin ponia. Pian Chyrry kuitenkin rauhoittui ja jatkoimme harjoittelua. Käskin Chyrryn ravata vielä hetken, samoin myös toiseen suuntaan. Sen jälkeen päätin kokeilla laukkaa.. ” Hoplaa!”, sanoin ja huitaisin hieman raipalla laukan merkiksi. Chyrry laukkasi onneksi nätisti ja kehuin sitä. Laitoin Chyrryn laukkaamaan vielä toiseen suuntaan. Sen jälkeen annoin ponin kävellä muutaman kierroksen. Eiköhän tämä riitä, tokaisin ja keräsin narua lyhyemmäksi.. Chyrry tuli luokseni kiltisti. Avasi maneesin oven ja talutin Chyrryn ulos.

Onneksi ei enää satanut ja aurinkokin pilkahteli puitten lomasta. Lähdin taluttamaan Chyrryä kohti tallia. Ilmassa oli sateen jäljiltä kosteutta. Yhtäkkiä Chyrry kiskoi mehevän ruohotupsun luokse ja minä liukastuin märällä nurmikolla. ” Voi ei!” kiljahdin katsoessani märkiä housujani. Chyrrykin tuli kummastellen luokseni. Nousin nopeasti ylös ja yritin puhdistaa housujana mutta turhaan. Jatkoimme kuitenkin matkaa tallille.

Tallilla minua alkoi naurattaa koko moka vaikka muut tuijottivatkin minua. Laitoin Chyrryn karsinaan ja aloin riisua varusteita. Vein varusteet satula huoneeseen ja ripustin huolellisesti kaappiini. Sen jälkeen menin vielä karsinalle antamaan Chyrrylle omenan..<3

Hieno tarina! Saat 150ve
-Ritsku

*~Maastossa~*

Bussissa oli tunkkaista ja pölyis.Auton etuosassa soi hiljaisella Valvomon mikä kesä biisi. Huokaisin ja katsahdin ulos ikkunasta. Ohi vilahteli peltoja ja niittyjä. Huomasin myös lammen jonka vesi kimalteli kuin kristalli auringon osuessa sen pintaan. Huokaisin jälleen ja vaivuin unelmiini. Näin kuinka laukkasin Chyrrykkä pitkin vihreitä niittyjä. Pian tunsin kovan töksähdyksen oikeassa kyljessäni.
- Perillä ollaan!, etkai sä nuku?, Eveliina karjaisi ja katsoi minua syyttävästi.
- En kai.., mumisin vastauksesksi.
Eveliina vetäisi minut peräässän ulos tunkkaisesta bussista. Vedin keuhkoni täyteen raikasta kesäilmaa. Katselin ihanaa maisemaa. Oli ihanan rauhallista vaikka tiellä kulkikin joskus autoja.
- Taasko sä haaveilet siellä, Eveliina kailotti vähän matkan päästä.
En vastannut vaan kipitin Eveliinan luokse ja jatkoimme matkaa kohti tallia.
Oli todella kuuma päivä joten ajattelimme Eveliinan kanssa mennä maastoon. Kuka muka jaksaisi hikoilla kentällä?

Astuimme yhtäaikaa sisään tallin leveästä ovesta.
-Mitäs ajattelite tehdä tänän?!, Ritsku kailotti.
Kuului muminaa..
-Me aijjotaan mennä maastoon!, hihkaisin.
-Tuleeko joku mukaan?, Eveliina tiedusteli.
-En mä ainakaan, Enni ilmoitti.
-En mäkään, kun me mennään esteharjoituksiin, Ritsku sanoi.
Katsahdin Eveliinaan hieman apeana.
-No me mennään sitten kahdestaan, Eveliina ilmoitti hymyillen.
Nyökkäsin ja lähdimme kumpikin laittamaan hevosia valmiiksi.

Minä sipsuttelin Chyrryn karsinalle. Chyrry nuokkui laiskasti karsinassa. Mahtaisinkohan saada pulskaa ponia edes liikkumaan?, mietiskelin. Ryhdyin harjaamaan ponia. Onneksi ponit eivät likaantuneet kesäisin kovin paljoo vaikka ulkona olivatkin, tuumin. Sain Chyrryn harjattua nopeasti ja lähdin hakemaan varusteita satulahuoneesta.

Kopistelin satulahuoneeseen ja suuntasin suoraan kaapilleni. Satulalla vaiko ilman?, pohdiskelin. Päätin jättää satulan kaappiin. Nappasin suitset ja lähdin karsinalle.

Pujahdin takaisin karsinaan. Sujautin nopeasti kuolaimet torkkuvalle ponille joka yleensä niitä vastusteli. Yhtäkkiä Chyrry havahtui ja alkoi pureskella närkästyneena kuolaimia suussaan." Höpsö pikku pullukka", kuiskasin närkästyneelle ponille. Halasin ponin pehmeää kaulaa ja otin ohjakset käsiini. Painoin vielä kypärän tiukasti päähäni ja talutin ponin ulos.

Pihalla huomasin eveliinan joka oli jo kivunnu Uunon selkään. Huomasin myös että Eveliinakin oli ilman satulaa. Hymyilin ja ponkaisin Chyrryn selkään.
-Mennään ihan rauhallisesti sitten, sanoin.
-Joo, eveliina tokaisi
Ponien hännät huiskivat laiskasti löntystäessamme metsäpolulla. Onneksi metsässä oli viileää. Kävelimme rauhallisesti pitkän matkat rupatellen.
-Ravataanko vähän?, Eveliina hihkaisi innoissaan.
-Joo, vastasin ja annoin Chyrylle pohkeita.
Ravasimme rauhallisesti. Pompin Chyrryn selässä ja sain antaa useasti pohkeita jotta pysyisimme Uunon vauhdissa. Hetken päästä otimme käyntiin.
-Lähdetäänkö jo takaisin?, kysäisin.
-Sopiihan se, kun hepatkin pitää vielä viedä laitumelle, Eveliina muistutti.
Käänsimme ponit polulla ja lähdimme lompsimaan takaisinpäin.

Hetken kuluttua olimme jo tallin pihassa. Ohjasimme hevoset suoraan tarhoille. Tarhojen edessä hyppäsimme alas selästä ja talutimme kumpikin omat pollemme tarhoihin.

Sitten lähdimme lompsimaan kohti tallia. Iltaaurinko alkoi jo paistaa. Oli silti vielä lämmin joten ajattelin vielä jäädä tallille poneja hoitamaa.

~Loppu~

Edestyksellistä maastoilla shetulla ilman ongelmia, eikö?

Hyvä maastoreissu! Iso friisiläinen ja pikku shetu onkin mahtava pari (hihi)
Saat 120ve
-Ritsku

Voi anteeksi, RITSKU lukisitko?

Ajamisen alkeita

Päälleni lennähti iso kasa pöly vetäessäni pressun pois varaston nurkassa kyhjöttävien kärryjen päältä. Pölyä tunkeutui kaikkialle ja aloin yskimään entistä kovemmin. Viskaisin pressun kokonaan pois ja jäin tuijottamaan näkyä.
- Ompas suloiset pikku kärryt, takanani seisova Hanna hihitteli.
- Niin ovat, tokaisin.
- Kaipaavat vain hieman pesua, tokaisin hymyillen.
Raahasimme kärryt ulos Hannan kanssa. Päivän valossa ne näkyivät paremmin ja osoittautuivat hyvä kantoisiksi, tosin ne kaipasivat pesua pölyn peitossa kun olivat..
Haimme Hannan kanssa tarvittavat pesu välineet sekä rätit. Täytimme myös ison ämpärin vedellä. Sitten ryhdyimme puhdistamaan kärryjä. Ilma oli kolea ja puista putoili lehtiä. Pian olisi syksy ja kylmyys lankeaisi myöskin talleille. Kärryt muuttuivat hetkessä ruman rusehtavista kirkkaan punaisiksi. Myöskin silat olivat punaiset.
- Tulipas näistä upeat!, hihkaisin.
- Kyllä kannatti putsata nämä!, Hannakin intoili.
- Mutta vielä pitäisi löytää ajo-ohjat, mutisin.
- Katsotaan vajasta, Hanna ehdotti.
Lähdimme tutkimaan vajaa yhdessä Hannan kanssa. Kaikkialla oli erilaisia valjaita: paksuja, ohuita, leveitä ja kevyitä sekä erilaisiin kärryihin tarkoitettuja ohjia sun muita varusteita. Huomasin myös yhdessä nurkassa olevan ajoraipan ja nappasin sen mukaani.
- Katso tuota!, Hanna huudahti ja osoitti varaston perälle.
Kännyyn ja huomasin upean koristellun reen.
- Ompas upea reki! varmasti vanha ja arvokas, hehkäisin.
Hetken rekeä ihailtuamme muistin kuitenkin miksi olimme varastossa.
- Eikö meidän nyt kannattaisi etsiä ne ohjat?, kysyin.
- Joo, Hanna mutisi.
Hetken etsittyämme löysimme ohjat ja palasimme takaisin ulos.
- Eiköhän haeta Chyrry ulos?, Hanna kysäisi.
- Juu, tokaisin.


Hetken mietittyämme päätimme että minä hakisin Chyrryn ja Hanna hakisi varusteet. Riensin Chyrryn karsinalle ja vetäisin sen auki.
- Mitäs tuumaisit pikku kärrylenkistä?, puhelin ponille laittaessani riimua.
Pian Chyrry oli valmis ja talutin sen ulos. Ulkona huomasin Hannan jo odottelevan.
- Löysitkö kaikki varusteet?, kysyin.
- Eiköhän tässä kaikki ole, Hanna naurahti.
Harjasimme ponin yhdessä jonka jälkeen aloimme pohdiskella miten varusteet laitettiin.
- Miten tämä nyt laitettiinkaan?, ähkäisin.
- Minä vain laittaa sen!, Hanna hihkaisi.
Tyydyin katselemaan kun Hanna laittoi Chyrrylle valjaat.
- Vielä kärryt perään niin on valmista!, hihkaisin.
- Joo, haetaan ne, Hanna tokaisi.
Haimme yhdessä kärryt. Kärryt näyttivät upeilta ja ne sopivat loistavasti Chyrrylle. Eipä aikaakaan kun Chyrry oli valmis. Painoimme vielä kypärät päähämme ja irrotimme Chyrryn puomista. Minä nappasin maasta mustan ajoraipan ja otin ohjat käteeni. Talutimme Chyrryn kentälle harjoitellaksemme ajamisen alkeita.

Kentällä hyppäsin kärryille. Puristin tiukasti ohjaksia käsissäni. Maiskutin varovaisesti ja Chyrry lähti tepsuttelemaan uraa pitkin. Teimme käännöksiä ja menimme hiukan ravia. Chyrry vaikutti rauhalliselta ja tottuneelta kärryponilta. Hetken päästä minäkin rentouduin ja aloin nauttia ajamisesta. Itseasiassa tämä oli yhtä hauskaa kuin ratsastaminenkin. Pian havahduin Hannan huutoon.
- Eikö se olisi kohta mun vuoro?, Hanna huudahti
Hyppäsin alas kärryiltä ja taputin Chyrryä kaulalle. Hanna nousi kärryille ja otti ohjat käteensä. Pian hekin jo viilettivät kentällä tehden käännöksiä ja ravi harjoituksia. Ei Chyrry hullumpi ajoponi ole , tuumin hymyillen. Hanna ohjasi Chyrryn luokseni. he pysähtyivät eteeni.
- Hyvin meni!, tokaisin iloisena.
- Tää on tosi kivaa!, Hanna huudahti.
Yhtäkkiä sain idean.
- Tulen kohta takaisin, hihkaisin.
Hanna jäi tuijottamaan minua kentälle. Riensin kohti estevarastoa. Sinne päästyäni tutkin hetken paikkoja ja huomasin yhdessä nurkassa etsimäni. Olin nimittäin keksinyt laittaa kentälle tolppia jotka voisi pujotella. Nappasin tolpat mukaani ja riensin takaisin kentälle. Kentällä Hanna odotteli Chyrryn kanssa. Minut nähdessään hän hyppäsi alas kärryiltä ja talutti Chyrryn luokseni.
- Mitäs sä oot nyt keksiny?, Hanna uteli.
- Ajattelin tehdä pujottelun näistä tolpista, hehkutin Hannalle.
Asettelin tolpat maahan ja tarkistin etäisyydet.
- Eiköhän jatketa, tokaisin.
Nousin kärryille ja ohjasin kohti pujottelu rataa. Chyrry näytti epäilevältä joten päätin mennä ensin rauhallisesti käynnissä. Pujottelu sujui kerta kerralta paremmin. Pian menimme sitä jo sujuvasti ravissa.
- Saanko minä nyt kokeilla??, Hanna kysäisi.
- Joo, saat, vastasin.
Annoin Chyrryn Hannalle ja menin itse odottelemaan portille. Hannakin sai Chyrryn menemään hyvin pujottelun. Lopuksi he menivät myöskin muita helppoja juttuja.
- Eiköhän kohta jo riitä, tokaisin.
- Joo, Hanna sanoi.
Hanna ajoi Chyrryllä vielä muutaman kierroksen ja laskeutui kärryiltä.

Talutimme Chyrryn yhdessä tallille ja sidoimme puomiin.
- Otetaan nämä nyt pois, sanoin ja osoitin Chyrryn valjaita.
Riisuimme varusteet huolellisesti ja irrotimme kärryt. Chyrry hamuili ruohotupsua huulillaan. Vaihdoin suitset riimuun. Otin varusteet.
- Minä vien nämä varastoon ja hae sinä harjat, ehdotin.
- Joo, Hanna mumisi.
Lähdin harppomaan tallin käytävää pitkin kohti satulahuonetta. Vetäisin satulahuoneen oven auki ja astelin sisään. Huomasin huoneessa Ennin ja Ritskun. Laitoin varusteet paikoilleen ja liityin heidän seuraansa rupattelemaan. En huomannut ajankulua. Rupattelimme kaikesta hevosiin liittyvästä. Mutta yhtäkkiä Hanna ryntäsi sisään.
- Se.. se on karannut!??, Hanna kailotti.
Yhtäkkiä kaikki saivat liikettä niveliinsä ja olivat pian ulkoa. Chyrryä ei tosin näkynyt missään. kaikki huutelivat pikkuista ponia kaikkialta, mutta sitä ei näkynyt. Sitten joku keksi rapistella karkki paperia taskussaan. Nurkan takaa Chyrry laukkasikin kuultuaan rapinan. Nappasin Chyrryn riimusta kiinni. Kaikkia alkoi yhtäkkiä naurattaa kauheasti. Olihan se aika hauskaa kun poni kuulee karkkipaperin rapinan ja kipittää paikalle viaton ilme naamallaan. Talutin Chyrryn omaan karsinaansa ja otin riimun pois.
- Nyt ei enää mitään karkailuja, joohan?, höpöttelin ponille. Chyrry tuijotti minua viattomana ja alkoi sitten rouskutella heiniään. Minä lähdin muitten kanssa naureskellen hoitajien huoneeseen.. (:

Voi, Chyrryllä oli varmasti mukavaa kun saa tehdä jotain uutta! Hyvä tarina saat 160ve.
-Ritsku